Uljaasti eteenpäin

 
Kirjastoauto on kierrellyt pitäjällä 30 vuotta

Kirjastoautotoiminnan 30-vuotisjuhlapäivää vietettiin Lopella 19.10.2004. Tuolloin oli Uljaan nimipäivä. Päivän katsottiin sopivan hyvin juhlapäiväksi, sillä onhan kunnan nykyinen kirjastoauto nimeltään Lopen Uljas.

Kävijöille jaettiin muistoksi kirjanmerkkejä, jonka on suunnitellut ja toteuttanut media-assistentti Elina Pirinen.

Uljaan päivänä julistettiin myös alkaneeksi muistelmakirjoitusten keruu aiheena "Muistojani hengenruokakauppa-autosta vuosien varrelta." Vuoden loppuun mennessä muistelmakirjoituksen jättäneiden kesken arvotaan kirjoja.

Koulujen oppilailta pyydetään kirjastoautoaiheisia piirustuksia, joista tullaan rakentamaan näyttely. Piirustuksia on tarkoitus käyttää myös mahdollisesti laadittavassa muistelmakirjoitusten kirjasessa.

"Kirjastoauto antaa elämyksiä"

Lopen kirjastotoimenjohtaja Tarja Toivonen on laatinut koosteen kunnan kirjastoautotoimen 30-vuotisesta historiasta. Siinä kuvataan kirjastoauton saamista edeltäneitä tapahtumia ja asiaan liittynyttä kunnallista päätöksentekoa sekä sattumuksia 30-vuotisen toiminnan varrelta.

- Kirjastoauto on ollut maaseudun haja-asutusalueiden lähes ainoa kulttuuripalvelu. Sen merkitys tiedonvälittäjänä ja tasa-arvon mahdollistajana koetaan edelleen vahvana, tiivistää Toivonen

- Kirjasto - ja siten myös kirjastoauto - tuo kansalaisten saataville kulttuurin saavutukset sekä teknisen ja teoreettisen tiedon. Se antaa elämyksiä ja aineksia henkiselle uudistumiselle, muistuttaa kirjastonjohtaja Tarja Toivonen.

Alussa oli hevonen ja kärryt

Seuraavassa kerrataan lyhyesti kirjastoautotoiminnan vaiheet Lopella ja vähän muuallakin. Aineistolähteenä on Tarja Toivosen laatima historiakatsaus kirjastoautotoimintaan Lopella. Kirjastoautotoiminta alkoi Yhdysvalloista. Mary L. Titcomb laittoi vuonna 1905 alkuun ensimmäisen liikkuvan kirjaston. Kaksi hevosta veti vaunuja, joissa oli tilaa 250:lle kirjalle.

Liikkuvaa kirjastoideaa kehiteltiin Suomessa nopeasti. Jo ennen ensimmäistä maailmansotaa oli Helsingin maalaiskunnassa käytössä hevosvetoiseen ajoneuvoon sijoitettu pienoiskirjasto. Vantaalla aloitettiin lainaustoiminta moottoriajoneuvolla v. 1951. Kirjat kulkivat pakettiautoon sijoitetuissa laatikoissa.

Suomen ensimmäinen oikea kirjastoauto alkoi liikennöidä Turussa 13.11.1961. 

Maaherra antoi vauhtia

Lopen laajan ja suhteellisen harvaanasutun kunnan kirjastolaitos joutui ylläpitämään sivukirjastoverkostoa yrittäessään palvella tasapuolisesti kaikkia kuntalaisia. Laajimmillaan verkosto oli vuosina 1958-1960.

1960-luvun lopulla kunnassa lakkautettiin useita kouluja. Näissä toimineet sivukirjastot jouduttiin myös lopettamaan. Alettiin harkita kirjastoauton hankkimista kuntaan.

Kirjastoautotoiminnan aloittamisesta Lopella keskusteltiin useiden vuosien ajan. Asia tuli esille myös huhtikuussa vuonna 1966, jolloin Hämeen läänin maaherra piti tarkastus- ja neuvottelutilaisuuden Lopella. Antamassaan lausunnossa maaherra mainitsi Lopen kirjasto-olojen olevan melko hyvät, mutta kirjastoautohankinnan avulla kunnan kirjasto-olot olisi mahdollisuus viedä maalaiskuntien eturiviin.

Samana vuonna kirjastolautakunta kävi tutustumassa autokirjastotoimintaan mm. Tammelassa ja valitsi keskuudestaan toimikunnan tekemään laskelmia mahdollisista kustannuksista.

Kunnan talousarvioon vuodelle 1973 oli varattu 85.000 mk:n  määräraha kirjastoauton hankintaan. Siirtomäärärahoissa oli lisäksi 15.000 markkaa, yhteensä 100.000 mk. Asiaa oli valmisteltu sekä kirjastolautakunnassa että kunnanhallituksessa.

14.7.1973 kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kirjastoautohankinnan toteutettavaksi. Auton kokonaishinnaksi tuli 106.404 markkaa. Valtio osallistui kustannuksiin kahdella kolmasosalla.

Kirjastoautossa oli 83 metriä kirjahyllyjä, joihin sopi 3 300 kirjaa.

Aina ei tanssittu ruusuilla

Kirjastoautotoiminta alkoi varsinaisesti vuoden 1974 alussa. Kirjastoauton kuljettajaksi palkattiin Markku Jokinen. Hän jatkoikin virassa vuoden 2001 syyskuun loppuun, jolloin jäi eläkkeelle yli 27 vuoden työrupeaman jälkeen.

Kirjastoauton ajoreitit suunniteltiin viikkoreiteiksi, joissa otettiin huomioon koulujen oppilaiden kirjalainaus. Lopen tieverkoston rakenne mahdollisti sen, että oli suhteellisen helppoa laatia kirjastoauton kulkureitit niin, ettei päällekkäisajoa tapahdu paljoa.

Kirjastoauton kuljettajan vuosilomien tuuraajaa oli vaikea löytää. Useina vuosina tapahtui niin, että Jokisen lähtiessä vuosilomalle auto jäi seisomaan tai lähti perushuoltoon.

Vuodesta 1980 lähtien kirjastoauto alkoi vierailla tihenevään tahtiin korjaamoilla. Milloin uusittiin helmapeltejä, tiivistettiin koria ja vahvistettiin pohjaa, ja lopulta autoon laitettiin uusi moottorikin.

Kesäkuussa 1982 auto ei läpäissyt vuosikatsastusta korissa olleiden vikojen takia. Auton vaihdelaatikko hajosi talvella 1984. Pakoputkisto- ja jarruremontit sekä vuosittaiset katsastuskunnostukset pitivät autoa poissa liikenteestä.

"Lopen Uljas" astuu kuvaan

Uuden kirjastoauton hankkimista valmisteltiin vuosina 1984-88. Lopulta kunnanhallitus päätti uuden auton hankinnasta. Tämä tapahtui 13.3.1989. Kirjastolautakunta päätti asian omalta osaltaan kolme päivää myöhemmin.

Uusi kirjastoauto luovutettiin kunnan ja kirjaston edustajille 2.3.1990. Kirjastoauto sai nimekseen "Lopen Uljas" kelloseppä Uljas Makkosen mukaan. Hän hoiti Lopen kirjastoa vuosina 1919-1928 kunnantalolla, eli nykyisessä Kuntalassa. Uljas Makkonen oli ensimmäinen henkilö, joka sai pientä palkkaa kirjastonhoitajan työssään; Lopen kirjasto oli perustettu 14.11.1852.

Lopen Uljas starttasi Markku Jokisen kuljettamana reitilleen 12.3.1990. Lastinaan sillä oli 4.600 kirjaa ja 11 tilattua aikakauslehteä.

Uusi kirjastoauto maksoi 763.000 mk. Valtionosuutta kunta sai hankintaan 54 prosenttia.

Kirjastoauton viikkoreitillä oli tuolloin noin 70 pysäkkiä. Ajokilometrejä kertyi suunnilleen 370 ja kirjastoauton kuljettaja huhki täyttä työpäivää. Hänellä ei ollut päivittäisellä reitillään autossa apunaan kirjastovirkailijaa, mikä on varsin harvinaista Suomessa. 

Auto palvelee naapureitakin 

1990-luvun alkupuolen lama vaikutti koko vuosikymmenen kuntien palveluihin. Niinpä monien kuntien lähikirjastojen ja kirjastoautojen toiminta loppui. Näin kävi myös naapurissa Hyvinkäällä, jossa luovuttiin kirjastoautosta.

Hyvinkää päätti järjestää Kytäjän kylän kirjastopalvelut ostamalla Lopen kirjastoautolta käyntikertoja Kytäjän koululla. Toinen naapuri, Riihimäki, lakkautti Hiivolan koululla olleen lainausaseman. Lopen Uljas palkattiin tuomaan lukunautintoa Hiivolan seudun väelle. (Riihimäellä ei koskaan ole ollut kirjastoautoa).

Naapuriyhteistyö tällä saralla jatkuu edelleen.

Uljas antautui Pirjolle

Kirjastoauton pitkäaikainen kuljettaja-virkailija Markku Jokinen teki viimeisen työpäivänsä 31.8.2001. Lopen Uljas antautui uuden kuljettajan, Pirjo Maunulan käsiin.

Jokinen sai runsaasti huomiota osakseen kirjastoauton asiakkailta ja työtovereiltaan jäädessään virallisesti eläkkeelle. Lähtiäiskahvit Markku Jokinen nautti 28.9.2001 lukuisten asiakkaiden ja työtovereidensa seurassa Lopen kirjaston Fallesmannissa.

Tulevaisuudessa siintelee jälleen uuden kirjastoauton hankinta. Lopen kunnan tavoitesuunnitelmissa se on kirjattu investointimenoihin vuodelle 2005. Auton uusimiseen on luvassa myös valtion rahaa jopa 50 prosentin verran.

Kirjastoautotoiminnassa Lopella on hankalaa se, että kirjastoautonkuljettaja-virkailija työskentelee yksin. Hänellä ei ole sijaista, joka lomien aikana voisi hoitaa työn. Lomaseisokkeihin on kiinnitetty huomiota myös kunnanhallituksessa.

Kirjaston henkilökunta onkin esittänyt vuodelle 2006 toisen kirjastoautonkuljettaja-virkailijan toimen perustamista. Tällöin sijaisuudet olisi helpompi hoitaa ja kirjastopalveluja voitaisiin myydä laajemmaltikin.

Laati Seppo Mikkonen