Loppi-aineisto
 

Kirjat

• Lopen historiaan liittyvät
• kyläkirjat
• kotiseutuhenkilöiden tuottama aineisto mm. Sakari Pälsi, Juhani Peltonen
• kotiseutuhenkilöitä koskeva aineisto
• omakustanteet
• Lopen luonto
• opinnäytteet, päättötyöt, väitöskirjat
• alueen puhelinluettelot (joka 5. vuosi tallennetaan)

Lehdet

• Loppilainen (1935) ja Lopen Lehti (1936-) ovat mikrofilmeinä ja 1970-luvulta sidottuina vuosikertoina
• Uutisloppi (1992)
• Loppelaisten yhdistysten, seurojen, laitosten lehdet
• Lehtileikekirjat, jotka sisältävät muiden lehtien artikkeleita 1970-luvulta lähtien (n. 70 kpl); sisällöt luetteloitu
• Sakari Pälsiä, August Toivosta, Juhani Peltosta ja Asko Kaikusaloa koskevat artikkelit on liitetty omiin lehtileikekirjoihinsa

Musiikki

• Kotiseutuhenkilöiden sävellykset, sanoitukset
• Lp-levyt, Cd-levyt, kasetit: Lopen lapsi- ja nuorisokuoro, Lopen Harmonikat, Lopen Mieslaulajat

Videot

• Lopella filmatut elokuvat
• Kotiseutuvideot
• Loppelaisten tuottamat videot

Kartat

• Loppi esiintyy ensimmäisen kerran (Loppis) Andreas Bureuksen kartalla vuonna 1636
• Geometriset kyläkartat
• Isojakokartat
• F.J. Fonseenin kartta Lopelta vuodelta 1752
• Kustaa III sotakartasto vuodelta 1784
• Venäläiset topografikartat sekä venäjän- että suomenkieliset
• Taloudelliset kartat
• Kyläkartat
• Peruskartat
• Maaperäkartat
• Suunnistuskartat
• Osoitekartat
• Ulkoilukartat
• Satelliittikuva Lopesta

Peruna

• n.1660 lajikkeen luettelo ( 15.01.2009 )
• Forssan markkinoilla 1880-luvulla myytiin Loimijoen savimaiden asukkaille Lopen perunaa, joka edelleen valloittaa uusia toriasiakkaita ja nautiskelijoita Hämeenlinnan, Karkkilan, Riihimäen ja Helsingin toreilla!
• perunan historia, jalostus, tautien torjunta
• keittokirjat
• Perunan historia Suomessa ulottuu 1700-luvulle; Pommerin sodassa olleet sotilaat toivat kotiin palatessaan Saksasta perunoita. Hämeessä perunanviljely alkoi 1770-luvulla seitsemässä pitäjässä, joista yksi oli Loppi.
• Enimmäkseen perunoita syötiin keitettyinä, tosin osa loppelaisista söi niitä keittämisen jälkeen leipään sekoitettuna. Talven yli perunat säilytettiin nauriskuopissa. Perunan viljely lisääntyi Lopella 1830-luvulta lähtien.
• Lopen hiekkamaat ovat suotuisat perunanviljelylle ja korkeatasoisena ruokaperunana Lopen peruna on Suomessa ja sen ulkopuolellakin käsite.

Muuta

• KANSIOT koskien loppelaisia merkkihenkilöitä
• PIENPAINATTEET
• Teatteriohjelmat, tilaisuuksien kutsut ja ohjelmat, vaaliesitteet, kuntaesitteet, matkailuesitteet mm. Loppi tutuksi -esite 1970- ovat luetteloimattomina aiheenmukaisesti kansioissaan
• POSTIKORTIT
• Loppi-kortit 1910-luvulta nykyaikaan
• SUKUTUTKIMUS
• Lopen ja Antrean (aiemmin Jääski) kirkonkirjat ja muuta arkistoaineistoa 1600-luvulta 1900-luvun alkuun mikrofilmeinä ja -kortteina
• Loppi-huoneessa on tutkijoita varten mikrofilmien ja -korttien lukulaite sekä tietokone tulostimineen. 
• Sukututkimuksia esim. Rauli Tammelan valtaosin loppelaisia sukuja käsittelevä Tammenjuuri-sarjaa noin 35

Sakari Pälsi

9.7.1882-22.4.1965

Sakari Pälsi syntyi Lopella 9. heinäkuuta 1882 rusthollari Jooseppi Pälsin ja kansakoulunopettaja Ida Hällforsin poikana. Pälsin valmistuttua ylioppilaaksi vuonna 1903 loppelainen tohtori Julius Ailio sai hänet kiinnostumaan muinaistutkimuksesta. Sakari Pälsi väitteli tohtoriksi vuonna 1915 .

Mittavimman tiedemiehen työnsä Sakari Pälsi teki Muinaistieteellisen toimikunnan ja sen alaisen Suomen Kansallismuseon palveluksessa. Tiedemiestyö kesti yli 50 vuotta, vuodesta 1916 esihistoriallisen osaston amanuenssina, vuodesta 1933 intendenttinä ja sitten vuosina 1936-46 esihistoriallisen osaston johtajana.

Sakari Pälsi liikkui eri tieteen alueelta toiselle, etsi vastineita menneisyyden ilmiöihin omasta ajasta ja Suomen ilmiöihin vertailuainesta muiden kansojen parista. Hän oli erinomainen havainnoitsija, tieteen popularisoija, maailmanmatkaaja, kotimaan kansatieteen tutkija ja kansan ihmisen kuvaaja. Elävän kirjallisen kuvauksen rinnalla Pälsi käytti kameraa ensiluokkaisella tavalla; valo- ja elokuvaajassa yhdistyi dokumentoija ja valokuvataitelija.

Sakari Pälsi julkaisi kymmenisen kansatieteellistä teosta, satoja matkakertomuksia ja kansatieteellisiä lehtiartikkeleita. Keski-ikäisenä hän aloitti kaunokirjallisen uransa ja julkaisi 1931-65 yksitoista kokoelmaa suosittuja poikajutelmia, joihin löytyvät esikuvat Lopen Sajaniemen kylästä. 
 
Professorin arvonimen Sakari Pälsi sai 80-vuotispäivänään vuonna 1962.

Sakari Pälsi siunattiin Lopen vanhan kirkon mäkeen, keskelle kauneinta etelä-hämäläistä maisemaa.

Tarja Toivonen

Juhani Peltonen