Opas lukiolaiselle
 

Yleistä lukio-opinnoista Miten lukiossa opiskellaan Lopen lukioon pyrkiminen Opintososiaaliset edut Peruskäsitteitä Lopen lukiosta Kurssimuotoisuus Luokattomuus Jaksotettu opiskelu Opiskeluaika Lukion opetusohjelma Kurssien opiskelu Lopen lukion kieliohjelma Lopen lukion tuntijako Katsomusaineiden opiskelu Lukio-opiskelun aloittaminen Oma lukujärjestys = oma opinto-ohjelma Tietoja lukio-opiskelusta Opintojen ohjaus Arvostelu Kurssin arviointi Oppiaineen arviointi

Hylätty arvosana, etenemisesteja kesken oleva suoritus Koeviikko Poissaolo Varoitus K-merkinnästä kurssiarvosanaksi Myöhästymiset Ylioppilastutkinto, lukion todistukset Ylioppilastutkinto 1.1.1995 alkaen Muiden oppilaitosten kurssit

Saatesanat

Tämä opinto-opas on tehty avuksi Sinulle miettiessäsi lukio-opiskelua Lopen lukiossa. Tutustu siihen huolella.

Yleistä lukio-opinnoista

Lukio kuuluu toisen asteen oppilaitoksiin. Oppivelvollisuutesi olet suorittanut jo peruskoulussa. Lukiossa Sinä opiskelet omasta tahdostasi ja vapaaehtoisesti, et velvollisuudesta.

Lukio on yleissivistävä oppilaitos, joka valmistaa Sinut yliopisto- ja korkeakouluopintoja varten tai muuhun ammattiin valmistavaan koulutukseen.

Voit suorittaa lukion oppimäärän 2-4 vuodessa. Samalla kun yksilöllisyys ja itsenäisyys lisääntyy, samalla vastuu opinnoista siirtyy yhä enemmän Sinulle. Luokattomassa lukiossa voit laatia itsellesi oman opiskeluohjelman. Siten saat mahdollisuuden opiskella joustavasti kiinnostustesi mukaisesti.

Miten lukiossa opiskellaan

Lukio-opiskelun kokonaisuus käy ilmi myös Lopen lukion oppimiskäsityksestä: Opiskelu nähdään oppilaan omana aktiivisena tiedon hankintana, sen käsittelynä sekä kriittisenä arviointina. Pitkäjänteisen työskentelyn seurauksena tiedot ja taidot jäsentyvät käyttökelpoisiksi kokonaisuuksiksi. Tässä prosessissa opettaja on opintojen ohjaaja ja oppimistilanteiden suunnittelija.

Oppimiskäsityksen toteuttamisessa korostuu opiskeltavien sisältöjen valinta, olennaisten asioiden löytäminen, kokonaisuuksien rakentaminen ja uuden tiedon etsiminen.

Opiskelu lukiossa on toisenlaista kuin peruskoulun yläasteella. Tehtävät lisääntyvät ja koejaksot pitenevät. Opiskelu vaatii sinulta vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Opiskele säännöllisesti, keskustele ja kysy neuvoa.

Oppiminen ja opiskelu sujuu parhaiten, kun koulussamme vallitsee työrauha, hyvä työskentelyilmapiiri ja motivaatio. Ne ovat kaikki tavoitteita, joiden saavuttamiseen jokainen kouluyhteisömme jäsen voi vaikuttaa. Toisen ihmisen mielipiteen kunnioittaminen ja luottamukselliset ihmissuhteet rakentavat kouluun ja luokkaan hyvän ilmapiirin.

Luokattomassa lukiossa ei enää ole omaa luokkaa, vaan opiskelu tapahtuu erilaisissa ryhmityksissä ainevalinnoista riippuen.

Lopen lukioon pyrkiminen

Lopen lukioon pyritään valtakunnallisen yhteisvalinnan kautta.

Aloituspaikkoja Lopen lukiossa on yhteensä 36. Opiskelijat otetaan lukioon lukuaineiden keskiarvon mukaisessa järjestyksessä. Alin keskiarvo, jolla lukioon pääsee on koulun johtokunnan päätöksen mukaan 7,0. Erityisen pätevästä syystä voidaan em. keskiarvorajan alittavallakin keskiarvolla ottaa oppilas lukioon, jos oppilas sitä anoo. Päätöksen em. poikkeustapauksessa oppilaaksi ottamisesta tekee rehtori oppilasta opettaneita opettajia kuultuaan.

Opintososiaaliset edut Lopen lukiossa

Lopen lukiossa opiskelija on oikeutettu KELA:n matkatukeen jos hänen koulumatkansa ylittää 10 km. Matkatuen omavastuu on 43 €.

Lopen lukion opiskelijat ostavat oppikirjansa itse, samoin työkirjat, opiskeluvihot ym. henkilökohtaiset opiskelutarvikkeet.

Koululta saa ilmoittautumisen yhteydessä listan oppikirjoista, joita lukio käyttää tulevana lukuvuonna.

Kouluruokailu ja terveydenhuolto toteutuvat kuten peruskoulussa. Terveydenhuolto on maksutonta erikoislääkäripalveluja lukuun ottamatta.

Kunta vakuuttaa lukiolaiset samoin perustein kuin peruskoulun oppilaat.

Lopen lukiossa ei opiskelijoilta peritä sisäänkirjoittautumis- ,lukukausi- tai muita vastaavia maksuja, mutta pienehköjä kulukorvauksia joudutaan perimään osittain yhteishankintojen edullisuuden mahdollistamiseksi ja osittain mahdol­listamaan erikoistarvikehankintoja tai erikoissisältöjä eräiden kurssien toteu­tuksessa.

1. koepaperi- ja monistemaksu
   Koulu hankkii kokeissa käytettävät konsepti- ja koepaperit ja perii opiskelijalta 10 €/lukuvuosi. Näin keskitetty hankinta takaa edullisuuden, yhdenmukaisuuden ja saatavuuden. Maksu on siis edullinen kulukorvaus.
    
2. kuvataiteen ja kotitalouden tarvikemaksu
   Aineen valinneelta opiskelijalta peritään 10 €/lukuvuosi lisätarvikkeiden hankintaa varten aina ensimmäisen kurssin alussa. Koulu kustantaa aina perustarvikkeet ko. aineisiin.
    
3. tekstiilityön (pukukurssin) tarvikemaksu
   Aineen valinnut opiskelija maksaa työhönsä tarvittavat kankaat ja erikoistarvikkeet. Koulu kustantaa perustarvikkeet ko. aineeseen. 
    
4. avainpanttimaksu
   Opiskelijan saadessa käyttöönsä oman opiskelijakaapin tulee hänen maksaa panttimaksua avaimesta 10 €, joka hänelle palautetaan kaappia luovutettaessa lukiosta lähtiessä. Jos opiskelija hukkaa avaimensa, teetätetään uusi avain ko. panttimaksusta.

Lukiossa opiskelevat kuuluvat opintotukijärjestelmän piiriin. Järjestelmässä on kolme erilaista tukimuotoa; opintoraha, valtion takaama opintolaina ja asumislisä. Opintoraha on avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Oikeutta opintorahaan ei ole opiskelijalla, joka on oikeutettu lapsilisälain mukaiseen lapsilisään. Lukioon hyväksytyt saavat heti kesän alussa kaavakkeita ja ohjeita kansliasta. 

Peruskäsitteitä Lopen lukiosta

Lopen lukiossa toteutetaan kurssimuotoista, luokatonta ja jaksotettua järjestelmää uuden opetussuunnitelman avulla.

Kurssimuotoisuus

Oppiaineet on jaettu 38 oppitunnin pituisiin kursseihin. Kurssien määrä eri aineissa vaihtelee1:stä kurssista 14 kurssiin. Opiskelu etenee suorittamalla eri oppiaineiden kursseja vähintään 75.

Luokattomuus

Opiskelijalle tarjotaan Lopen lukiossa yksilöllinen mahdollisuus opiskella omien kykyjensä, taipumustensa, tarpeittensa ja halujensa mukaisesti. Lukio-opintojen alussa opiskelijoista muodostetaan ns. ohjausryhmiä. Ryhmä säilyy samassa kokoonpanossa tavallisimmin kolme vuotta; lukioon tulosta lakkiaisiin. Ryhmä kokoontuu keskimäärin kerran viikossa ryhmänohjaajan johdolla pohtimaan erilaisia opiskeluun, kurssivalintoihin ja muuhun koulunkäyntiin liittyviä asioita. Opiskelussa opiskelijoiden ryhmitys tapahtuu tavallisimmin aineittain, esimerkiksi pitkän matematiikan 1. kurssin opiskeluryhmä, biologian 2. kurssin opiskeluryhmä, saksan kielen keskustelukurssi jne.

Jaksotettu opiskelu

Lukiossa lukuvuosi jaetaan viiteen keskenään yhtä pitkään jaksoon. Yhden jakson pituus on keskimäärin 38 työpäivää, n. 7 viikkoa, joiden aikana opiskelija suorittaa yleensä 6-10 kurssia.

Opiskeluaika

Lukiossa opiskeluaika on enintään neljä vuotta. Opiskelu voi kestää erityisestä syystä (pitkällinen sairaus, vakava loukkaantuminen) rehtorin luvalla viisikin vuotta. Suurin osa opiskelijoista suorittaa lukion kolmessa vuodessa. Lukion opiskelija laatii itse oman opinto-ohjelmansa. Jos opiskelija aikoo suorittaa lukion kahdessa vuodessa, hän joutuu opiskelemaan ainakin osan kursseista itsenäisesti opiskellen ja tenttimään ne.

Lukion opetusohjelma

Lukio-opinnot jaetaan yhteisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.

Yhteiset kurssit (pakolliset kurssit)

Yhteiset kurssit ovat kaikille pakollisten aineiden pakollisia kursseja. Näitä kursseja opiskelijan on valittava matematiikan valinnasta riippuen 45-49.

Syventävät kurssit

Syventävät kurssit ovat pakollisten kurssien opintoihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Kaikki psykologian sekä C- ja D-kielten kurssit ovat syventäviä.

Soveltavat kurssit

Lukiossa opiskelija voi valita koulukohtaisia erikoisosaamiseen, erityistaitoihin tai harrastustoimintaan liittyviä kursseja.

Kurssien opiskelu

Opiskelijan on opiskeltava kaikki pakolliset kurssit sekä muita kursseja niin paljon, että hänen opiskeluohjelmaansa sisältyy vähintään 75 kurssia, joiden joukossa on oltava vähintään 10 syventävää kurssia. Pakolliset ja syventävät kurssit on numeroitu aineittain. Lukion opintosuunnitelmassa on pakollisten ja syventävien kurssien tarjonta jaettu valmiiksi eri vuosille. Tämä mahdollistaa syventävien valinnan opinto-ohjelmaan järkevällä tavalla ja helpottaa minimikurssimäärän valintaa.

Työmäärää arvioitaessa 30 kurssia lukuvuodessa merkitsee keskimäärin kuutta oppituntia päivässä koko lukuvuoden. Eri lukuvuosien opiskelu on tasapainoista, jos valitset ensimmäisenä ja toisena kouluvuotenasi keskimäärin 28-32 kurssia ja kolmantena eli ylioppilasvuonna 19-22 kurssia. Varsinainen opiskelu päättyy ylioppilaskirjoitusvuonna jo helmikuussa. Loppuosa vuodesta on varattu ylioppilaskirjoituksiin sekä niihin valmistautumiseen ja lukion päästötodistuksen arvosanojen korottamiseen.

Aineiden opiskelu useimmiten rakentuu numerojärjestyksen alkupäässä olevien kurssien varaan. Kunkin aineen ensimmäisellä kurssilla selvitetään oppiaineen luonne, kurssien sisällöt ja suoritusjärjestys sekä aineen merkitys jatko-opiskelun kannalta. Ylioppilaskirjoitusten kokeiden tehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti. Tämä on syytä huomioida ainevalintoja suorittaessasi.

Lopen lukion kieliohjelma

Valtioneuvoston vahvistamassa lukion tuntijaossa esiintyy kaksi kielenopetuksen tasoa;  A-taso ja B-taso,

• A1-kieli tarkoittaa ala-asteelta yhteisenä alkanutta kieltä, joka Lopella voi olla englanti
• B1-kieli tarkoittaa peruskoulun yläasteelta alkanutta yhteistä kieltä, joka Lopella on ruotsi
• B2-kieli tarkoittaa peruskoulun yläasteelta alkanutta valinnaista kieltä (= C-kieli)
• B3-kieli on lukiossa alkava valinnainen kieli (= D-kieli)

Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään yhtä A-tason kieltä ja yhtä vähintään B-tason kieltä, joista jompikumpi on toinen kotimainen kieli (ruotsi).

Lopen lukiossa voi opiskella siis seuraavia kieliä:

• A1 = ala-asteelta yhteisenä alkanut kieli: englanti
• B1 = yläasteelta yhteisenä alkanut kieli: ruotsi
• B2 = yläasteelta alkanut valinnainen kieli, (= C-kieli): saksa, ranska, englanti
• B3 = lukiossa alkanut valinnainen kieli, (=D-kieli): saksa, ranska, venäjä

Lopen lukion tuntijako

Lukion opetuksen jakautuminen eri oppiaineiden kursseihin selviää koulun tarjottavista kursseista, joka on tämän oppaan lopussa.

Katsomusaineiden opiskelu

Kaikki evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat opiskelevat tunnustuksensa mukaista uskontoa. Muihin uskontokuntiin kuuluvat opiskelijat saavat tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta, jos heitä on vähintään kolme. Rehtori voi myös hyväksyä, että muu kuin evankelisluterilainen uskonnonopetus annetaan uskontokunnan toimesta koulun ulkopuolella. Tällainen opetus korvaa koulussa annettavan katsomusaineen opetuksen.

Mikäli vähintään kolme mihinkään uskontokuntaan kuulumatonta opiskelijaa on vapautettu lukion yleisestä uskonnonopetuksesta, heille opetetaan elämänkatsomustietoa. Mikäli lukiossa ei ole vähintään kolmea elämänkatsomustiedon valinnutta opiskelijaa, tämän aineen opetusta ei yleensä järjestetä. Mikäli opiske­lijalla ei ole mahdollisuutta osallistua katsomusaineiden opiskeluun, niin tämä ei alenna kurssivalintojen vähimmäismäärää, joka on 75 kurssia. Opiskelija voi kaikissa tapauksissa osallistua koulussa annettavaan evankelis-luterilaiseen uskonnonopetukseen.

Lukio-opiskelun aloittaminen

Lopen lukiossa opiskelija saa lukuvuoden alkaessa käyttöönsä niin sanotun kurssitarjottimen eli luettelon kaikista sen lukuvuoden aikana tarjolla olevista kursseista. Näistä hän valitsee opiskelemansa kurssit vuoden jokaiselle jaksolle. Hän siis laatii itse oman lukujärjestyksensä. Opiskelija on ennen lukioon tuloaan peruskoulun 9.luokalla täyttänyt lukion ainevalintakortin, johon hän on merkinnyt ne aineet, joita hän aikoo opiskella lukiossa. Opiskelun suunnittelussa opiskelijaa lukiossa auttavat opintojen ohjaajat, ryhmänohjaajina toimivat opettajat ja rehtori. Opiskelijalla on jaksojen vaihtuessa mahdollisuus tarkentaa ja muuttaa opinto-ohjelmaansa.

Oma lukujärjestys = oma opinto-ohjelma

Luokattomassa lukiossa opiskelija valitsee kunkin lukuvuoden aikana opiskeltavat kurssit koulun kurssitarjottimesta. Kurssitarjottimessa on rinnakkain 3 - 9 kurssia yhdessä palkissa, joka on numeroitu samalla numerolla eri vuosiluokilla. Samassa palkissa olevat tunnit ovat yhtä aikaa viikon aikana. Opiskelija muodostaa oman lukujärjestyksensä =  oman opinto-ohjelmansa valitsemalla opiskelemansa kurssit kustakin palkista vuoden jokaiselle jaksolle. Jaksoa kohden tulee valita 6 - 8 kurssia, jotta kolmessa vuodessa ehtisi suorittaa vähintään 75 kurssia.

Tietoja lukio-opiskelusta

 
Opintojen ohjaus Lopen lukiossa

Opiskelija voi saada ohjausta mm. seuraavissa opiskeluun ja uravalintaan liittyvissä asioissa:

• lukion suorittamista koskevat kysymykset
• tietoja lukion jälkeisistä opinnoista ja työelämästä
• uravalinnan selkeyttäminen
• yhteyksien hoito muihin oppilaitoksiin ja uravalinnan kannalta tärkeisiin kohteisiin

Lopen lukion opintojen ohjauksesta vastaavat henkilöt

• opinto-ohjaaja (opo), joka huolehtii mm. uravalintaan liittyvistä asioista
• rehtori, jonka puoleen voi kääntyä erityisesti kurssisuorituksissa ja lupaa edellyttävissä asioissa
• ryhmänohjaajat; Opiskelijat muodostavat lukioon tullessaan ohjausryhmän, jota ohjaa koulun opettaja. Ohjaaja perehdyttää opiskelijat kouluun ja opiskeluun sekä seuraa lähiohjaajana ryhmänsä opiskelijoiden etenemistä. Hän myös tiedottaa heille koulua koskevista ajankohtaisista asioista
• aineenopettajat perehdyttävät oman opetusaineensa opiskeluun ja opiskelutekniikkaan. He selvittävät myös opettamansa aineen luonteen ja merkityksen jatko-opiskelun kannalta sekä kurssien sisällöt. 

Arvostelu

Kurssin arviointi

Jokainen kurssi arvioidaan itsenäisesti muista saman aineen kursseista riippumatta. Arviointi osoittaa, missä määrin opiskelija on saavuttanut kurssin tavoitteet, jotka opettaja on selvittänyt kurssin alkaessa. Kurssiarvosana annetaan kokeiden, muiden suoritusten ja opiskelussa osoitetun jatkuvan näytön perusteella. Jatkuva näyttö on harrastuneisuutta, tuntiaktiivisuutta ja kurssiin liittyvien tehtävien suorittamista. Kurssi voidaan arvioida myös ilman kokeita.

Numeroin arvosteltaessa käytetään asteikkoa 4-10: 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10 (erinomainen).

Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan myös numeroin, riippumatta siitä, annetaanko kurssista tai oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen.

Muita opetussuunnitelmassa määriteltäviä kurssin arviointitapoja voivat olla esimerkiksi suoritusmerkintä (s = suoritettu), hylätty (h = hylätty) tai sanallinen arviointi. Mikäli kurssin suoritus on keskeytynyt siitä voidaan antaa keskeyttämismerkintä (k = keskeyttänyt). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvostelua.

Oppiaineen arviointi

Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista.

Opiskelijan opinto-ohjelma tarkentuu lukio-opintojen aikana ja se määrittää opiskelijan valitsemat oppiaineet ja niiden oppimäärät siinä laajuudessa, kuin hän aikoo ne suorittaa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi siten olla erilaiset oppimäärät.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä.

Tällaisia oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kursseja ovat seuraavat kurssit:

Englanti Ruotsi Saksa Ranska Pitkä matematiikka     Fysiikka/kemia Fysiikka     Kemia Psykologia Biologia     Maantieto

ENO10 RUO09 SAC10 RAC09 MAO15T MAO16T MAO17 FY/KE FY9 FY10 FY11 KEO6 PSO6 BIO5 BIO6 BIO7 GEO GEO6

Suullisen viestinnän kurssi Suullisen viestinnän kurssi Keskustelukurssi Cours de civilisation Talousmatematiikka Todennäköisyyslaskenta ja tilastollinen päättely Matematiikka pääsykokeissa  Fysiikka ja kemia pääsykokeissa Kertauskurssi Energia ja ympäristö Liike ja tasapaino Kemian laboratoriokurssi Sosiaalipsykologia Ympäristöekologia Kertauskurssi Kestävä kehitys Kartat ja paikkatietojärjestelmät Kertauskurssi

Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Lukioasetuksen määrittäminen numeroarvosanoin arvioidaan:

• Kaikki pakolliset oppiaineet lukuun ottamatta liikuntaa ja terveystietoa sekä sellaisia oppiaineita, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin.
• Psykologia, mikäli opiskelijan oppimäärä käsittää vähintään kaksi kurssia.
• Valinnaiset vieraat kielet, mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään kolme kurssia.

Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Liikunnasta ja terveystiedosta sekä yhden kurssin käsittävistä pakollisista oppiaineista ja psykologiasta sekä korkeintaan kaksi kurssia käsittämistä valinnaisista vieraista kielistä annetaan numeroarvosana, mikäli opiskelija sitä pyytää, muutoin suoritusmerkintä. Opetussuunnitelmassa määritetyistä muista valinnaisista opinnoista annetaan suoritusmerkintä. Liikunta ja terveystieto on yksi oppiaine, samoin kuin äidinkieli ja kirjallisuus. Niistä sekä historiasta ja yhteiskuntaopista annetaan vain yksi arvosana.

Hylätty arvosana, etenemiseste ja kesken oleva suoritus

Opiskelija voi saada jossakin aineessa kurssiarvosanaksi 4 (hylätty) tai hänen suoritustaan ei hyväksytä = hylätty. Jos opiskelija saa 4 (hylätty) tai hylätyn arvosanan oppiaineen kahdessa kurssista, hänelle tulee tuossa aineessa etenemiseste; hän voi jatkaa tuon aineen opiskelua vasta sitten, kun hän on poistanut tuon esteen (korottanut arvosanaansa). Muiden aineiden opiskelua hän voi jatkaa.

Hylättyä arvosanaa tai etenemisestettä voi yrittää poistaa kerran uusintakuulusteluissa tai muulla tavoin järjestetyssä tilaisuudessa lukuvuoden aikana ja toisen kerran kesäkuun tai elokuun uusintakuulustelussa. Ellei uusinta onnistu, kurssi pitää käydä uudestaan jos haluaa kurssin suorittaa hyväksytysti. Uusintakuulusteluun ilmoittautuminen on sitova. Uusintakuulustelusta saatu numero korvaa aiemman kurssikokeesta saadun numeron. Kurssin arvosana määräytyy uusinta­kuulustelun tuloksen ja k.o. kurssin opiskelussa osoitetun jatkuva näytön mahdollisten muiden suoritusten perusteella.

Erityisestä syystä rehtori tai opettaja voi myöntää opiskelijalle luvan suorittaa uusintakuulustelussa tai -kokeessa uudestaan myös hyväksytty kurssi, tällöin kurssin arvioinniksi tulee kyseisistä suorituksista parempi. Opiskelijalla on oikeus osallistua uudestaan aikaisemmin opiskelemansa kurssin opetukseen.

Jos opiskelijan kurssisuoritus on kesken tai puutteellisesti suoritettu hän saa siitä K-merkinnän. Tällaisen kurssin suoritusta on ainakin osittain täydennettävä uusintakokeessa tai muulla tavoin tai käytävä opettajan harkinnan mukaan kurssi uudelleen.

Koeviikko

Lopen lukiossa jakso päättyy koeviikkoon, jonka aikana järjestetään jaksossa päättyvien kurssien loppukokeet. Koeviikkoon sisältyy koetta edeltävä valmennus sekä kokeen jälkeen tapahtuva koesuoritusten palautus. Koeviikon tarkoituksena on oppimistulosten parantaminen.

Sairauden aiheuttama poissaolo koeviikon kokeista on aina osoitettava terveydenhoitoviranomaisen allekirjoittamalla todistuksella. Selvittämättömät poissaolot koeviikon kokeesta antavat opiskelijalle K- merkinnän kurssisuoritukseen ( = kurssi kesken tai puutteellisesti suoritettu).

Poissaolo

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle myönnetä siitä vapautusta. (Lukiolaki 25 §)

Mikäli opiskelija on poissa oppitunneilta, hänen tulee selvittää poissaolonsa syy kirjallisesti kurssin opettajalle seuraavalla tunnilla. Alle 18-vuotiaat tuovat aina poissaolostaan huoltajan allekirjoittaman selvityksen tai terveydenhoitohenkilön antaman todistuksen. Yli 18-vuotiaalta voidaan oman selvityksen lisäksi vaatia myös terveydenhuoltohenkilöstön allekirjoittama todistus sairauspoissaolosta tai hän voi tuoda siitä myös huoltajan tekemän ja allekirjoittaman selvityksen. Poissaoloselvitykset tehdään kaikille opettajille, joiden tunneilta on jouduttu olemaan pois.

Lupa ennalta tiedettyyn enintään kolmen päivän poissaoloon haetaan ryhmänohjaajalta, sitä pitemmät poissaololuvat myöntää rehtori. Lupa yksittäisen tunnin poissaoloon haetaan kurssin opettajalta. Luvan saamisen jälkeen on hyvä etukäteen ilmoittaa asiasta myös niille opettajille, joiden tunneilta joudutaan olemaan pois, jotta mahdolliset tehtävät voidaan antaa hyvissä ajoin etukäteen. Poissaoloista huolimatta on kaikki kurssityöt suoritettava.

Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat mm. sairaus, erityisongelmat, perhejuhlat  sekä koulun edustustehtävät ja opintoretket, autokouluun kuuluva kirjallinen koe, liukkaan kelin harjoitus ja insinööriajo.

Mikäli opiskelija on oppitunneilta poissa muusta kuin em. hyväksyttävästä syystä, alennetaan hänen kurssisuoritustaan (loppukoe, kokeiden/aineiden yms. keskiarvo) 0.25 numeroa jokaista poissaolotuntia kohti (ns. pummin giljotiini). Varsinainen kurssiarvosana annetaan näin saadun numeron perusteella. Mikäli poissaoloja on enemmän kuin viisi(5) kappaletta ja niistä yksikin on aiheeton (=ei hyväksyttävä) voidaan kurssi katsoa keskeytyneeksi ja se on käytävä uudelleen. Keskeytyneestä kurssista lähetetään alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle aina ryhmänohjaajan allekirjoittama kirjallinen ilmoitus.

Poissaolo kurssikokeesta

Mikäli opiskelija on poissa kurssikokeesta, hänen tulee toimittaa poissaolostaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Alle 18-vuotiaalta riittää erilliselle paperille tehty, huoltajan allekirjoittama selvitys poissaolon aiheuttaneesta sairaudesta.

Varoitus K-merkinnästä kurssiarvosanaksi!

Oppilaan korvaamatta jääneiden poissaolojen , puutteellisten suoritusten tai opintojen laiminlyömisen  perusteella aineenopettaja varoittaa opiskelijaa suullisesti mahdollisesta K-merkinnästä.

Myöhästymiset

Lukiossa ei saa myöhästyä. Yli 5 min tunnin alkamisesta myöhästynyt opiskelija ei saa tulla tunnille, ellei hän ole etukäteen saanut opettajan lupaa keskeyttää oppituntia myöhästymisellään.

(Huom! tunti alkaa silloin, kun opettaja saapuu paikalle)

Ylioppilastutkinto, lukion todistukset

Tavallisimmin lukiolainen suorittaa opiskelunsa päätteeksi ylioppilastutkinnon. Kuitenkin jo pakollisten kurssien suorituksen jälkeen hän voi ryhtyä suorittamaan ylioppilastutkintoon sisältyviä kokeita. Tultuaan hyväksytyksi vähintään kaikissa pakollisissa kokeissa, oppilas saa ylioppilastutkintotodistuksen.

Ylioppilastutkinto 1.1.1995 alkaen

Ylioppilastutkinto järjestetään 2 kertaa vuodessa. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana.

Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista sekä yksi tai useampi ylimääräinen koe. Kaikille pakollisia kokeita ovat äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen koe sekä opiskelijan valinnan mukaan joko matematiikan koe tai reaalikoe.

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaisia kokeita. Opiskelemastaan oppimäärästä riippumatta kokelas saa valita näistä eritasoisista kokeista sen, johon hän osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa tulee suorittaa vaativampi koe.

Hylätyn kokeen voi uusia kaksi kertaa, hyväksytyn kerran, paitsi reaalin kaksi kertaa.

Tutkintoon saa kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi samassa aineessa vaihtaa kokeen vaativuudeltaan toiseen kokeeseen. Tämä katsotaan kyseisen hylätyn kokeen uusimiseksi.

Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua, kun on suorittanut kyseisen oppiaineen pakolliset kurssit tai tietää opinto-ohjelmansa perusteella ehtivänsä suorittaa pakolliset kurssit ennen kokeen järjestämistä. Reaalikokeeseen osallistuminen edellyttää vähintään kahteen kokeeseen sisältyvän oppiaineen pakollisen oppimäärän suorittamista.

Kirjallinen  ilmoittautuminen kevään kirjoituksiin tapahtuu marraskuun 23. päivään mennessä ja syksyn kirjoituksiin kesäkuun 5. päivään mennessä. Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova.

Lukion päästötodistuksen opiskelija saa, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien aineiden oppimäärät.  Oppiaineen oppimäärä katsotaan suoritetuksi, kun valitusta laajuudesta eli kurssien määrästä vähintään 2/3 on suoritettu hyväksytysti (= ei 4 (heikko) tai hylättyä arvosanaa).

Ylioppilastutkintotodistusta ei anneta opiskelijalle, joka ei saa lukion päästötodistusta. Mikäli opiskelija keskeyttää lukion opiskelunsa, hän saa suorituksistaan todistuksen lukiossa suoritetuista opinnoista. Jakson päättyessä opiskelija saa jaksotodistuksen, jossa luetellaan jakson aikana suoritetut kurssit arvosanoineen. 

Muiden oppilaitosten kurssit

Lukioon hakeutuva opiskelija opiskelee ensisijaisesti niitä oppiaineita ja kursseja, mitä lukio tarjoaa opiskeltaviksi. Lopen lukion opiskelija voi suorittaa opintoja myös muissa oppilaitoksissa. Etukäteen on lukion rehtorin kanssa sovittava, mitkä muiden oppilaitosten kurssit hän voi hyväksyä liitettäviksi lukio-opintoihin. Muiden oppilaitosten kurssit kuuluvat aina soveltavien kurssien ryhmään. Niillä (Valtioneuvoston päätös 835/93) 1 ei siis voi korvata lukion pakollisten aineiden kursseja. Syventäviä kursseja on omasta lukiosta valittava aina vähintään 10.