Lopen Vapaaehtoinen Palokunta RY

Lopen VPK:n historiaa - 60 vuotta kunnan sopimuspalokuntana

Palokunnan perustava kokous pidettiin kunnantalossa lokakuun 17 päivänä 1937. Seuraava kirjoitus on otettu suoraan perustavan kokouksen pöytäkirjasta:

"Saapuvilla olivat palolautakunnan puheenjohtaja Nikolai Viljava, jäsenet Matti Lehto ja Oskari Mustala, palopäällikkö Paavo Kuusela, palokunnan jäseniksi aikovat Mooses Vanhakoski, Tauno Alho, Valtter Eskolin, Olavi Joutsi, Reino Juslin, Pekka Joutsi, Vilho Vainio, Ilmari Virtanen, Toivo Rantanen, Sulo Anttila, Eino Helen ja Vilho Lastuvuori. Kokouksessa oli myöskin palokuntaohjaaja, res.vänrikki J. Sirola Suomen Palosuojeluyhdistyksestä.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Lehto ja pöytäkirjan pitäjäksi O. Mustala.

Palolautakunnan puheenjohtaja Nikolai Viljava selvitti kokouksen tarkoitusta. Palolautakunnan kokouksissa 20.9. ja 4.10.1937 oli palolautakunta päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin vapaaehtoisen palokunnan perustamiseksi Lopelle, kirkonkylään, jonka vuoksi kokous on kutsuttu koolle.

Palokuntaohjaaja J. Sirola selvitti palokuntien tehtäviä, tarpeellisuutta ja järjestelyjä ja oli sitä mieltä, että palokunta Lopen kunnassa, palolain määräämien tehtävien hoitamiseksi, on välttämätön.

Kokous kävi läpi Suomen Palosuojeluyhdistyksen luonnoksen maalaiskunnan alueella toimivan kunnalliseen palotoimeen kuuluvan vapaaehtoisen palokunnan säännöt, jotka katsottiin paikallisiin oloihin soveltuviksi. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa Lopen kuntaan vapaaehtoinen palokunta, sekä hyväksyä sille luetut säännöt."

Perustetun palokunnan päälliköksi valittiin kunnan palopäällikkö Paavo Kuusela, I varapalopäälliköksi työnjohtaja Aarne Kanerva ja II varapalopäälliköksi myllynhoitaja Arvo Lehtonen. Palokunnan johtokuntaan valittiin palokunnan puheenjohtaja Nikolai Viljava, työnjohtaja Vilho Lastuvuori, maanviljelijät Juho Ruokonen ja Aarne Sorri sekä palokunnan päällikkö ja molemmat varapäälliköt.

Seuraavassa palolautakunnan kokouksessa 9.12.1937 tehtiin seuraava talousarvio kaluston hankintaan:

• 200 m paloletkua á 30 mk      6000 mk
• 10 pikaliitintä á 48 mk              480 mk
• 5 suihkuputkea á 100 mk       1000 mk
• ruiskujen korjauksiin              2500 mk

ruiskuhuoneen, letkun kuivaustornin ja kaluston hoitajan asunnon rakentamiseen (rakennukseen tulisi kalustosuoja moottoriruiskulle ja mahdollisesti autolle, letkujen kuivaustorni ja 1 huoneen ja keittiön asunto ja ajatellaan se tehtäväksi alakerta kivestä ja yläkerta puusta myöhemmin esitettävien suunnitelmien mukaan) 70.000 mk.

Palolautakunta on esittänyt kunnanvaltuustolle 9.5.1938, että "kirkonkylään hankittaisiin isompi, miesvoimalla käytettävä paloruisku, jota säilytettäisiin Eetilän tilalla ja luovutettaisiin VPK:n käytettäväksi".

Valtuusto onkin toukokuun kokouksessa myöntänyt palolautakunnalle 6.000 mk:n määrärahan paloruiskun hankintaan Eetilän tilalle. "Kyseistä ruiskua saa kirkonkylän osasto käyttää myös harjoitusruiskuna"

Joulukuun 3 päivänä 1938 kunnan palolautakunta on tarjonnut VPK:n johtokunnalle sopimusta kunnan palotoimen hoitamiseksi vuoden 1939 alusta lukien. Sopimus on neuvoteltu kunnan ja VPK:n johtokunnan kanssa 30.4.1939, ja se astui voimaan 1.5.1939. Vuotuinen korvaus oli 30.000 mk.