Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tarkoituksena on tarjota arjen tukea ja apua lapsiperheille ja nuorille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä sujuva arki. Palveluihin kuuluvat perhesosiaalityö, lastensuojelu ja psykososiaaliset palvelut sekä sijaishuollon palvelut.

  • Lastensuojelu on sosiaalihuollon erityispalvelu, johon turvaudutaan, kun muut tukitoimet on käytetty ja ne ovat osoittautuneet riittämättömäksi. Tällöin lastensuojelu tukee lapsen vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä järjestämällä palveluja ja tukitoimia alle 18-vuotiaalle lapselle ja hänen perheelleen.

    Tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Tärkeää on lapsen näkökulman ja oikeuksien toteutuminen sekä vanhempien ja huoltajien tukeminen lapsen kasvatuksessa, hoivassa ja huolenpidossa.

    Lastensuojelussa perheen kanssa työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja muita alan ammattilaisia. Jokaiselle lapselle on lastensuojelussa nimetty oma lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

  • Lastensuojelun sosiaalityössä pyrimme tavoitteelliseen työskentelyyn ja myönteiseen muutokseen perheen arjessa. Kaikista tukitoimista sovimme yhdessä perheen ja lapsen kanssa asiakassuunnitelmassa. Tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä ja vanhempien kasvatusmahdollisuuksia. Perheiden tukitoimia ovat esimerkiksi sosiaalityö, sosiaaliohjaus, kotipalvelu, perhetyö, tukiperhetoiminta ja erilaiset vertaisryhmät.

    Lastensuojelussa perheen kanssa työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja muita alan ammattilaisia. Jokaiselle lapselle on lastensuojelussa nimetty oma lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

    Si­jais­huol­to

    Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen asumista kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voi tulla kysymykseen, mikäli vanhemmat eivät eivät pysty turvaamaan lapsen kasvua ja kehitystä tai lapsi omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa kasvunsa tai kehityksensä. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on viimesijainen keino.

    Sijoituksen aikana pyritään vahvistamaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Vanhempien kasvatustehtävä on ensisijainen ja sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen. Lapsi voidaan sijoittaa omaan lähiverkostoonsa tai perhehoitoon. Mikäli nämä eivät ole mahdollisia, lapsi sijoitetaan laitokseen.

    Jäl­ki­huol­to-oi­keus

    Jälkihuolto-oikeus syntyy, kun lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle vähintään puoli vuotta. Jälkihuolto-oikeus voi jatkua enintään 25-vuotiaaksi saakka. Jälkihuollon tukitoimet räätälöidään lapsen tai nuoren tarpeiden pohjalta. Etenkin nuoren kohdalla tuki kohdistetaan itsenäistymiseen.

  • Lapsiperheiden kotipalvelu on asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen.

    Lapsiperheillä tarkoitetaan yhden tai kahden vanhemman perheitä, joilla on vähintään yksi samassa taloudessa asuva alle 18-vuotias lapsi.

  • Lapset, nuoret ja lapsiperheet voivat saada tarvittaessa erilaisia sosiaalipalveluja. Palvelun tarve arvioidaan sosiaalihuoltoon tehtävän yhteydenoton kautta. Yhteydenotto voi tapahtua kirjallisesti tai suullisesti. Palvelu voi olla neuvontaa ja ohjausta. Se voi myös olla esimerkiksi tilapäistä lapsiperheiden kotipalvelua, ennalta ehkäisevää perhetyötä, sosiaaliohjausta tai jotakin muuta tukea silloin kun lapsen hyvinvoinnista ei ole herännyt erityistä huolta.

    Yhteydenotto sosiaalihuoltoon palvelutarpeen arvioimiseksi tapahtuu yhdessä palvelua tarvitsevan lapsen/nuoren ja huoltajan kanssa tai heidän suostumuksellaan esim. alla olevalla lomakkeella. Lapsi, nuori tai vanhempi voi myös itse ottaa yhteyttä.

    Mikäli lapsen hyvinvoinnista syntyy huoli, on syytä tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilmoitus voi johtaa lastensuojelun asiakkuuteen. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä yhdessä lapsen tai huoltajan kanssa, mutta myös ilman lapsen tai huoltajien suostumusta. Yksityishenkilö voi tehdä sen tarvittaessa myös nimettömänä.

    Sosiaalipalveluihin voit olla yhteydessä  virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen numeroon arkisin 8-16

    p. 019 758 6002 tai 040 842 6185

    Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakaslinja

    Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä tilanteissa lasten suojelun tarpeesta voi ilmoittaa Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen suoraan numeroon.

    Palvelu toiminnassa 24/7
    Puh. 03 621 7100, kiireellisissä asioissa soita aina 112!

  • Seudullisesti toimiva Perheneuvola sijaitsee Riihimäellä. Perheneuvolassa ohjataan ja neuvotaan, tehdään tutkimuksia, annetaan terapiaa ja sovittelua yhdessä perheen kanssa. Tarvittaessa perheen luvalla tehdään yhteistyötä opettajien, terveydenhoitajien ja päiväkodin työntekijöiden kanssa.

    Perheneuvolassa voi keskustella lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä, lapseen liittyvistä huolista, jos perheessä on isoja äkillisiä muutoksia tai jäsenten välisiä ristiriitoja, vanhempien eroon liittyvistä asioista, ja jos omat voimat vanhempana eivät tunnu riittävän.

    Linkki perheneuvolan sivuille

  • Lastenvalvojapalveluista ja perheoikeudellisista palveluista vastaa Kanta-Hämeen perheoikeudellinen yksikkö.

    Kanta-Hämeen perheoikeudellinen yksikkö

  • Jotta lapset selviäisivät erosta mahdollisimman hyvin, on tärkeää, että lapsen asiat saadaan sovittua rakentavasti vanhempien mahdollisista erimielisyyksistä huolimatta. Perheasioiden sovittelussa pyritään estämään erimielisyyksien kasvaminen vanhempien välisiksi jatkuviksi riidoiksi.

    Perheasioiden sovittelijat tarjoavat apua vanhempien välisten keskustelujen edistämiseksi. Tavoitteena on lasten suhteiden säilyminen molempiin vanhempiinsa sekä perheenjäsenten arjen sujuminen erosta huolimatta. Sovittelussa keskustellaan kaikista niistä kysymyksistä, joita lasten asioiden järjestämiseen liittyy ja joista vanhempien on vaikea keskenään päästä yksimielisyyten.

    So­vit­te­lu­koor­di­naat­to­ri (Haus­jär­vi, Lop­pi ja Rii­hi­mä­ki) Ajan­va­raus ja tie­dus­te­lut ma klo 12-14, ke klo 10-12

    puh.050 568 1326

  • Psykososiaaliset palvelut tukevat niin yksilöitä ja perheitä erilaisissa elämäntilanteissa tarjoamalla muun muassa kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä, perhekuntoutusta, lasten ja nuorten ehkäiseviä päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä muita ryhmämuotoisia palveluita. Asiakkaina on niin lapsia, nuoria kuin vanhempia.

    Palveluihin hakeudutaan ottamalla yhteyttä palveluohjauksen ja virka-aikaisen päivystyksen numeroon  019 758 4242. Nuortentalo Nuppiin nuori tai perhe voi olla myös yhteydessä suoraan.

  • Seudullisesti toimiva Nuppi sijaitsee Riihimäellä. Se on tarkoitettu kaikille niille nuorille, jotka kokevat tarvitsevansa apua ja neuvoja elämäntilanteensa selkiyttämiseksi sekä heidän vanhemmilleen, huoltajilleen, läheisilleen tai viranomaiselle, joilla on huoli nuoren tilanteesta. Nuppi toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä ja toimii osana moniammatillista verkostoa muun muassa sosiaalitoimen, työvoimatoimen, terveystoimen ja alueen eri ammatillisen oppilaitosten kanssa.

    Nuorten palvelupiste Nuppi

  • Ankkuritoiminnalla puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen, selvitetään nuoren kokonaisvaltainen elämäntilanne ja avun tarve ja ohjataan tarkoituksenmukaiseen avun/tuen piiriin. Lisäksi Ankkurissa puututaan lähisuhde-, perheväkivaltaan ja ohjataan tarkoituksenmukaisen avun/tuen piiriin.

    Ankkuritiimiin kuuluvat poliisi, nuorisotyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Poliisin kanssa tekemisiin joutuneille alaikäisille annetaan sosiaalista tukea ja nuoria autetaan rikoskierteestä ulos pääsemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ankkuri on seudullinen palvelu Riihimäen poliisiasemalla.

    Linkki Ankkuritiimin sivuille

  • Ohjaamo on monialainen matalan kynnyksen palvelu- ja kohtaamispaikka nuorille aikuisille. Ohjaamossa on tarjolla tietoa, neuvontaa, ohjausta ja ajatusten vaihtoa ammattilaisen tuella. Palvelu on ilmainen, anonyymi ja meille voit tulla ilman ajanvarausta. Ohjaamo auttaa muun muassa työllistymiseen, opiskeluun, asumiseen, elämiseen ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä.

    Lopen Ohjaamossa sinua auttavat muun muassa TE-asiantuntija, sosiaaliohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä, opinto-ohjaaja, nuoriso-ohjaaja, nuorten terveydenhoitaja ja suuhygienisti. Lisäksi Ohjaamosta saa etäyhteyden esimerkiksi asumisneuvontaan ja Kelaan.

    Ohjaamon palvelut on tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille aikuisille ja aikuistuville nuorille sekä heidän läheisilleen.

    Ohjaamo Riihimäen seutu toimii Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä
    Tiistaisin 13.30 – 16.30
    Loppi, Kunnantalon kohtaamispaikka.
    Yhdystie 5, 12700 Loppi

    Ohjaamo palvelee myös sähköisten kanavien kautta

    • Puhelimessa, WhatsApilla ja tekstiviesteillä numerossa 040 663 8094
    • Sähköposti: ohjaamo@riihimaki.fi
    • Facebookista: Ohjaamo Riihimäen Seutu
    • Instagram: @ohjaamoriihimaenseutu
    • Chat palvelee Ohjaamot.fi –sivulla maanantaista torstaihin Ohjaamon ollessa avoinna. Jos Chat ei ole online, kannattaa jättää yhteydenottopyyntö, johon vastaamme mahdollisimman pian.

Marianna Aalto

sosiaalityöntekijä, lastensuojelu

Jaana Eerola

perhetyöntekijä

Jenni Hämäläinen

ma. sosiaaliohjaaja

Johanna Kouri

sosiaalityöntekijä, jälkihuolto ja aikuissosiaalityö

Leena Mero-Mäkinen

sosiaalityöntekijä, perhesosiaalityö

Milla Sajaniemi

ma. sosiaaliohjaaja

Milla Veck

sosiaaliohjaaja, lastensuojelu ja perhesosiaalityö

Satu Pirttilä

Lapsiperheiden kotipalvelu