Vammaispalvelut

Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu omaishoitoa tukevista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja vapaasta. Omaishoidon tuki on kunnan määrärahaan sidottu.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää, jos:

• henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa.
• hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis ja kykenevä vastaamaan hoidosta ja
  huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla.
• hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Tarvittaessa voidaan pyytää lääkärintodistus hoitajan terveydentilasta ja sopivuudesta omaishoitajaksi.
• omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää.
• hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva.
• tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Omaishoidontukea haetaan kirjallisesti hakemuslomakkeella:

Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin c-lausunto.
65-vuotta täyttävän ja sitä vanhemman hakemus toimitetaan osoitteeseen:
Lopen kotihoito, omaishoito, Opintie 3, 12700 Loppi
Alle 65-vuotiaiden hakemus toimitetaan osoitteeseen:
Lopen vammaispalvelut, Yhdystie 5, 12700 Loppi

Omaishoitajalla on oikeus lain mukaan pitää kolme vuorokautta (3 vrk) vapaata kalenterikuukautta kohden. Hoitajan lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hänelle maksettavaa hoitopalkkiota. Sijaisomaishoitajan käyttäminen omaishoidon vapaapäiviin ei vähennä hoitajan palkkiota. Vapaat pidetään kuluvan kalenterivuoden aikana.

Omaishoitaja voi esittää sijaisomaishoitajaksi hoidettavan omaisen tai muun läheisen henkilön. Sijaisomaishoitajan soveltuvuutta arvioidaan aina hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon hoidon asettamat vaatimukset. Toinen vanhemmista ei voi pääsääntöisesti toimia sijaisomaishoitajana toisen vanhemman ollessa lapsen
omaishoitaja.

Sijaisomaishoitajuudesta tehdään viranhaltijapäätös sekä laaditaan toimeksiantosopimus kunnan ja sijaishoitajan välille. Sijaisomaishoitajuus kirjataan omaishoidontuen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Sijaisomaishoitajan työseloste pidetyistä vapaista toimitetaan omaishoidon vastuuhenkilölle.

Sijaisomaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan. Sijaisomaishoitajille maksettava palkkio tarkistetaan vuosittain. Vuonna 2022 palkkio on 56,26 euroa vuorokaudessa. Hoitopalkkiot ovat veronalaista tuloa. Sijaisomaishoitaja on vakuutettu kunnan puolesta.

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelulla tuetaan omatoimista liikkumista. Se on tarkoitettu vaikeimmin vammaisille henkilöille, jotka eivät voi käyttää julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Kuljetuspalvelulla mahdollistetaan välttämättömät työ- ja opiskelumatkat sekä liikkuminen vapaa-ajalla bussilipun hinnalla.

Kuljetuspalvelumatkat tehdään taksilla tai invataksilla. Vapaa-ajan matkoja voi saada vähintään 18 matkaa kuukaudessa Lopen kunnan sekä naapurikuntien (Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Karkkila, Riihimäki, Tammela, Vihti) alueella. Käyttämättömiä matkoja ei voi siirtää seuraavalle kuukaudelle. Asiakkaalla saa olla mukana matkalla tarpeellinen saattaja.

Vaikeavammaisena pidetään pitkäaikaisen (yli vuosi) sairauden tai vamman omaavaa henkilöä, joka ei voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Pelkkä ikääntymisestä aiheutuva toimintakyvyn alentuma ja iän tuomat esteet liikkumisessa eivät täytä vaikeavammaisuuden määritelmää. Ikääntyvien kuntalaisten on mahdollista hakea sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua.

Kuljetuspalvelujen käyttäjä maksaa matkoista omavastuuosuuden, joka määräytyy matkahuollon hinnaston mukaisesti. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelua ei voi käyttää terveydenhuollon matkoihin, joihin korvausta saa KELA:sta.

Kuljetuspalvelua haetaan sitä varten olevalla hakulomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää lääkärin selvitys hakijan vaikeavammaisuudesta.

Hakulomake ja lääkärintodistus toimitetaan:
Lopen vammaispalvelut, Yhdystie 5, 12700 Loppi.

Reklamaation tekeminen Taksi Helsinki Oy:lle

Asiakkaan tekemän reklamaation perusteella hyväksyttyjen matkalaskujen postitusosoite on:

Taksi Helsinki Oy

Ratamestarinkatu 7 B

00520 Helsinki

Mukaan liitettävä tieto tapahtuma-ajasta, kuitit omakustanteisen matkan tai muiden kustannusten osalta sekä tilinumero, jolle aiheutuneet kustannukset tilitetään.

Tavoitteenamme on luoda kehitysvammaisille kuntalaisille mahdollisimman itsenäinen elämä.

Lopen kunnan vammaispalvelut tarjoaa tukea ja apua vammaisille ja heidän läheisilleen. Vammaispalvelun
sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja auttaa asiakasta ja hänen omaistaan löytämään ja saamaan riittävät tuet ja palvelut oikeaan aikaan.

Kehitysvammaisten palvelut määritellään laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Erityishuollon
tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden suoriutumista päivittäisessä elämässä, toimeentuloa ja sopeutumista yhteiskuntaan sekä turvata tarvittava hoito ja huolenpito.

Henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi, eikä saa tarvitsemiaan palveluita muiden lakien nojalla, voi hakea kehitysvammaisille tarkoitettuja palveluja. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa
kehitysvammalakiin.

Kehitysvammaisen asiakkaan palvelujen turvaamiseksi asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma. Erityishuolto-ohjelmaan tulee eritellä kaikki palvelut, jotka asiakas saa kehitysvammalain nojalla. Nämä palvelut ovat pääsääntöisesti asiakkaalle maksuttomia. Ylläpidosta voidaan kuitenkin periä maksua. Erityishuolto-ohjelmaan tyytymätön voi valittaa suoraan aluehallintovirastoon.

Vaikeavammaisen henkilön asumista tuetaan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla. Näitä palveluja ovat muun muassa henkilökohtainen apu, omaishoidon tuki ja kotihoito.

Vaikeavammaisten palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka mahdollistavat
itsenäisen asumisen. Palveluasuminen on kohdistettu erityisesti niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla on asumisen mahdollistamiseksi pitkäkestoinen, monimuotoinen tai ennakoimaton palvelutarve, jolloin tarvittavan palvelukokonaisuuden tulee toimia joustavasti ja varmasti. Palvelua järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi arkielämässään tarvitsee apua jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Palveluasumista ei järjestetä,
jos henkilön avun tarvetta ei voida turvata avohuollon keinoin.

Vaikeavammaisten palveluasuminen voidaan toteuttaa muun muassa asiakkaan yksittäisessä asunnossa,
palveluasumisryhmässä tai palvelutalossa. Palveluasumiseen kuuluvat aina jokapäiväiselle
suoriutumiselle välttämättömät palvelut. Näitä voivat olla avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa,
henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa, siivouksessa sekä terveyden, kuntoutuksen ja
hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavat palvelut.

Palveluasuminen voidaan toteuttaa palvelutaloissa tai ryhmämuotoisissa asumisyksiköissä, jolloin palvelu
ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta valita paikkaa, jossa palveluasuminen järjestetään. Henkilön mielipide tulee kuitenkin ottaa huomioon paikasta päätettäessä. Asiakas maksaa vuokran ja kaikki muut jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset itse. Vaikeavammaisten palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut (esimerkiksi avunsaanti) ovat asiakkaalle
maksuttomia.

Pajukoti

Lopen kunnassa kehitysvammaisten asumispalvelut järjestetään joko kunnan omana toimintana tai ostopalveluna kuntayhtymiltä tai yksityisiltä.

Lopen kunnan kehitysvammaisten asumisyksikkö toimii Lopen kirkonkylällä ns. autettuna asuntolana, jossa asuu kuusitoista eri ikäistä kehitysvammaista. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Asukkaan arjesta huolehditaan kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.

Asukkaita kannustetaan opettelemaan oman elämän taitoja ja arjen askareita. He voivat myös harjoitella itsenäiseen asumiseen siirtymistä niin sanotun asumisvalmennuksen puitteissa. Jokaisen asukkaan oma ääni kuuluu ja hänen toiveitaan pyritään toteuttamaan kuntouttavalla työotteella. Asumispalveluyksiköstä annetaan tukea lähellä itsenäisesti asuville kehitysvammaisille.

Kunnan tulee järjestää vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalvelut, palveluasuminen ja asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä henkilökohtainen apu ja päivätoiminta. Näihin palveluihin vaikeavammaisella on ns. subjektiivinen oikeus.

Kunta voi harkintansa mukaan ja varatun määrärahan puitteissa myöntää vammaiselle kuntoutusohjausta,
sopeutumisvalmennusta ja muita tarpeellisia palveluja sekä taloudellisia tukitoimia. Taloudellisena tukitoimena voidaan korvata mm. päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, ylimääräiset vaatetuskustannukset ja erityisravintokustannukset.

Asunnon muutostyöt

Asunnon muutostöillä tuetaan vammaisen henkilön itsenäistä asumista ja suoriutumista. Asunnon muutostyöt voidaan korvata, jos henkilö on vaikeavammainen ja hän tarvitsee niitä vammansa tai
sairautensa vuoksi välttämättä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Muutostöitä tehdään vain vakinaiseen asuntoon ja tällöin vammaispalveluna korvattavien kustannusten on oltava kohtuullisia. Laitoshoidon tarpeessa olevan henkilön asuntoon ei muutostöitä tehdä.

Korvattavia muutostöitä ovat mm. ovien leventäminen, kynnysten poistaminen, luiskien tekeminen,
ammeen poisto, kiinteiden kalusteiden, rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen ja asunnon
välittömässä läheisyydessä olevien esteiden poistaminen.

Asunnon muutostöiden kohtuulliset kustannukset korvataan henkilölle kokonaan. Kohtuullisten kustannusten ylimenevä osa jää asiakkaan korvattavaksi. Kohtuullisten kustannusten arvioimisessa käytetään apuna teknisentoimen viranhaltijoita. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan myös huomioon asiakkaan mahdollisuus selvitä nykyisessä asunnossa.

Muutostöitä haetaan vapaamuotoisella hakemuksella tai ilmoitus sosiaalipalveluiden tarpeesta–lomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää toimintaterapeutin arvio muutostöiden tarpeellisuudesta ja lääkärintodistus henkilön vaikeavammaisuudesta. Vammaispalveluista tehdään kotikäynti hakuprosessin aikana.

Asunnon muutostöinä korvataan ainoastaan vamman tai sairauden vuoksi välttämättömät muutostyöt. Muutostyöt korvataan ainoastaan vakituiseen asuntoon. Asunnon välittömässä läheisyydessä olevat ulkoalueiden muutostyöt korvataan (esim. liuskat ja kaiteet). Asumistason tai asumismukavuuden parantamisesta aiheutuvia kustannuksia ei korvata. Asunnon perusparannustöitä ei korvata. Saunan rakentamista tai muutostyötä ei korvata, koska saunan ei katsota olevan välttämätön.

Vammaisen henkilön muuttaessa kunnasta toiseen, tulee lähtökunnan korvata muutostyöt. Jos muutostyöt suoritetaan vasta muuton jälkeen, vastaa kustannuksista uusi kotikunta.

Asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet

Vaikeavammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista kotona voidaan helpottaa asuntoon kuuluvilla välineillä ja laitteilla. Näitä voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut nostolaitteet, porrashissi, turvahälytysjärjestelmät ja ulko-oven sähköinen avausjärjestelmä.

Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset korvataan kokonaan. Välineiden korvaamisesta päätettäessä huomiota kiinnitetään vaikeavammaisuuteen ja asunnossa selviytymiseen,
vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, asunnon vakinaisuuteen, laitteiden tarkoituksenmukaisuuteen ja kustannusten kohtuullisuuteen. Yleensä kunta antaa välineet korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käyttöön. Tällöin kunta vastaa kaikista asennus-, huolto- ja vakuutuskustannuksista. Mikäli asiakas hankkii välineen tai laitteen, hän itse vastaa myös välineen huolto- ja vakuutuskustannuksista.

Ennen hakemista tulee selvittää onko henkilön mahdollista saada laitteet ja välineet lääkinnällisen
kuntoutuksen, KELA:n tai vakuutusyhtiön kautta. Välineitä ja laitteita haetaan vapaamuotoisella hakemuksella tai ilmoitus sosiaalipalveluiden tarpeesta lomakkeella. Henkilölle korvataan ainoastaan vamman tai sairauden kannalta välttämättömän laitteet ja välineet.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on auttaa vaikeavammaista henkilöä elämään omaa elämäänsä ja
toteuttamaan omia valintojaan. Avun myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että henkilö pystyy määrittelemään tarvitsemansa välttämättömän avun sisällön ja toteutustavan. Henkilön avun tarve tulee olla välttämätöntä, määrällisesti runsasta ja toistuvaa. Henkilökohtaisen avun tarve ei voi olla pääsääntöisesti hoitoa, hoivaa eikä valvontaa.

Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja
kodin ulkopuolella:

•  päivittäisissä toimissa
• työssä ja opiskelussa
• harrastuksissa
• yhteiskunnallisessa osallistumisessa
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä

Henkilökohtaiseen apuun kuuluvat ne asiat ja tehtävät, jotka vaikeavammainen henkilö tekisi itse, jos hänellä ei olisi vammaa tai sairautta, joka aiheuttaa toimintarajoitteita. Avun määrästä ja toteutustavasta
sovitaan asiakkaan palvelusuunnitelmassa.

Pääsääntöisesti henkilö itse etsii avustajan, esim. TE -toimiston avulla, ja tekee työsopimuksen avustajan kanssa. Palkanmaksu tapahtuu sosiaalitoimen kautta. Avustajana ei voi toimia vammaisen omainen tai
läheinen.

Henkilökohtaista apua haetaan vapaamuotoisella hakemuksella tai ilmoitus sosiaalipalveluiden tarpeesta–lomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää lääkärin- tai toimintaterapeutin lausunto avun tarpeesta. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä tekee kotikäynnin henkilön luokse.

Henkilökohtaista apua myönnetään päivittäisiin toimiin, opiskeluun ja työntekoon siinä laajuudessa kuin sitä välttämättä tarvitaan. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen myönnetään 30 h/kk, jollei pienempi määrä ole riittävä.

Kunnan ei tarvitse myöntää henkilökohtaista apua, jos henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata
avohuollon keinoin. Henkilökohtaista apua ei myönnetä ikääntymisestä johtuviin sairauksiin tai toimintarajoitteisiin. Asumispalveluissa olevan henkilön avun tarve turvataan ensisijaisesti henkilökunnan avulla. Henkilökohtainen apu voi tulla kyseeseen kodin ulkopuolelle suuntautuvissa toimissa.

Vaikeavammaisen henkilön asumista tuetaan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla. Näitä palveluja ovat mm. henkilökohtainen apu, omaishoidon tuki ja kotihoito. Vaikeavammaisten palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen. Palveluasuminen on kohdistettu erityisesti niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla on asumisen mahdollistamiseksi pitkäkestoinen, monimuotoinen tai ennakoimaton palvelutarve, jolloin tarvittavan palvelukokonaisuuden tulee toimia joustavasti ja varmasti. Palvelua järjestetään
vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi arkielämässään tarvitsee apua jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Palveluasumista ei järjestetä, jos henkilön avun tarvetta ei voida turvata avohuollon keinoin.

Vaikeavammaisten palveluasuminen voidaan toteuttaa mm. asiakkaan yksittäisessä asunnossa, palveluasumisryhmässä tai palvelutalossa. Palveluasumiseen kuuluvat aina jokapäiväiselle
suoriutumiselle välttämättömät palvelut. Näitä voivat olla avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa,
henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa, siivouksessa sekä terveyden, kuntoutuksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavat palvelut.
Palveluasuminen voidaan toteuttaa palvelutaloissa tai ryhmämuotoisissa asumisyksiköissä, jolloin palvelu
ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta valita paikkaa, jossa palveluasuminen järjestetään. Henkilön mielipide tulee kuitenkin ottaa huomioon paikasta päätettäessä.
Asiakas maksaa vuokran ja kaikki muut jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset itse. Vaikeavammaisten palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut (esim. avunsaanti) ovat asiakkaalle maksuttomia.

Päivätoiminta

Vammaisten henkilöiden päivätoiminnan tavoitteena on järjestää vaikeavammaiselle henkilölle kodin ulkopuolella itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoiminnan tarkoitus on tukea fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja edistää sosiaalista kanssakäymistä. Päivätoiminta tarjoaa vertaistukea.

Päivätoimintaa järjestetään työikäisille (alle 65-vuotiaille) vaikeavammaisille henkilöille, jotka eivät voi
osallistua sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävään työtoimintaan ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella maksettaviin etuuksiin.

Päivätoimintaan haetaan vapaamuotoisella hakemuksella tai ilmoitus sosiaalipalveluiden tarpeesta-lomakkeella. Uusien asiakkaiden osalta päivätoimintahakemukseen liitteenä tulee olla lääkärintodistus tai muu toimintakyvyn arvio asiakkaan vaikeavammaisuudesta. Päivätoimintapaikoissa on yleensä ruokailumahdollisuus. Asiakkaalta peritään aterioista ja matkoista omavastuuosuus, muuten päivätoiminta on asiakkaalle maksutonta.

Välineet, koneet ja laitteet

Vammaispalvelun nojalla voidaan korvata liikkumisessa, viestinnässä tai muussa suoriutumisessa vamman vuoksi välttämättömien välineiden, koneiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset. Vammaispalvelun nojalla ei korvata sellaisia laitteita ja välineitä, jotka kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Välineiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, joita henkilö tarvitsee vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa.

Korvattavia voivat olla muun muassa auto, autoon asennettavat lisälaitteet tai kodinkoneet.

Korvauksen määrä on puolet välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta vammaiselle henkilölle
aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman tai sairauden vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan.

Liikkumisvälineenä voidaan korvata henkilöauto, pakettiauto tai mahdollinen muu tarkoitukseen soveltuva kulkuneuvo. Liikkumisvälineiden korvaamisessa selvitetään, miten väline helpottaa vaikeavammaisen omatoimista liikkumista ja missä määrin väline on tarpeellinen hakijan sairauden tai vamman vuoksi. Kysymykseen tulee lähinnä vaikeasti liikuntavammainen henkilö, joka käyttää pyörätuolia tai alaraajan tukisidoksia ja sauvoja, eikä pysty päivittäisillä matkoillaan vammansa takia käyttämään julkisia
joukkoliikennevälineitä.

Korvaamisen edellytyksenä on se, että vammasta tai sairaudesta aiheutuva liikkumisvälineen tarve on
jatkuva, päivittäinen tai usein toistuva. Liikkumisvälineen tulee helpottaa vaikeavammaisen omatoimista liikkumista.

Autoavustuksen myöntämisellä tuetaan ensisijaisesti vaikeavammaisen henkilön opiskelua tai työssäkäyntiä. Vain erityisen painavista syistä avustetaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen perhettä auton hankinnassa.

Ensisijaisesti korvataan lapsen vamman tai sairauden johdosta tarpeelliset lisävarusteet.

Korvausta auton hankintaan myönnetään puolet kohtuuhintaisen vakiomallisen auton hinnasta. Kohtuuhinta määritellään asiakaskohtaisesti henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuvat erityistarpeet huomioon ottaen. Vamman vaatimat välttämättömät lisälaitteet ja niihin liittyvät asennustyöt korvataan
kokonaan.

Autoavustus on Lopella enintään 5000 €.
Autoavustusta haetaan kirjallisesti. Autoavustuksen liitteenä tulee olla:

• lääkärinlausunto
• kopio ajokortista
• kirjallinen autoliikkeen kustannusarvio ostettavaksi suunnitellusta autosta (sisältäen teknisen erittelyn auton varustetasosta)
• toiminta- tai fysioterapeutin arvio lisälaitteiden tarpeesta
• kustannusarvio vamman tai sairauden johdosta välttämättömistä lisälaitteista ja arvio muutostöistä aiheutuvista kustannuksista
• autoliikkeen kirjallinen arvio vanhasta autosta saatavasta hyvityksestä
• päätös autoveronpalautuksesta, jos sellaista on haettu
• käytetyn auton kuntoarvio (korvausta voidaan hakea käytettyyn autoon, jos auto on hyväkuntoinen ja katsastettu ja siihen voidaan asentaa ajon kannalta tarvittavat lisälaitteet)
• päätökset muista hankintaan myönnetyistä avustuksista tai korvauksista
• muut perustelut autoavustuksen myöntämiselle

Kodinkoneisiin, viestintälaitteisiin ja harrastus- ja vapaa-ajan välineisiin myönnettävän avustuksen
tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön päivittäisissä toiminnoissa suoriutumista. Asiakkaan on selvitettävä, miten vamma tai sairaus rajoittaa omatoimisuutta ja miten väline tai laite mahdollistaa
itsenäisen suoriutumisen.

Asiakkaan halutessa uusia hänellä käytössään olevan laitteen, tulee häneltä pyytää selvitys uusimisen
tarpeesta. Korvauksen saaminen edellyttää, että uusimisen tarve johtuu siitä, että nykyinen laite ei ole enää käyttökelpoinen asiakkaan vamman johdosta tai se on teknisesti huonokuntoinen. Laitteen ikä ei ole peruste uusimiselle. Asiakkaan tulee antaa riittävä selvitys laitteen huonokuntoisuudesta.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennusta annetaan vammaiselle henkilölle ja tarvittaessa hänen lähipiirilleen.
Sopeutumisvalmennus voi olla neuvontaa, ohjausta ja valmennusta. Sopeutumisvalmennusta järjestetään
yksilöllisesti tai ryhmissä.

Sopeutumisvalmennusta voi olla esimerkiksi puhetta tukevien ja korvaavien (AAC) menetelmien ohjaus, viittomakielen opetus, asumisvalmennus, asumiskokeilu ja sopeutumisvalmennuskurssit.

Hakijan tulee hakemuksen liitteeksi liittää lääkärin tai terapeutin suositus sopeutumisvalmennuksesta.
Tässä suosituksessa tulee olla esillä määrä ja tavoitteet. Erityisesti AAC -ohjauksesta on tärkeää olla suositeltu määrä ja tavoitteet lausunnossa esillä. Sopeutumisvalmennus ostetaan yksityisiltä palvelutuottajilta.

Sopeutumisvalmennus on osallistujalle maksutonta matkakulujen omavastuuta lukuun ottamatta. Myös Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt ja Raha-automaattiyhdistys voivat kustantaa sopeutumisvalmennusta. Sopeutumisvalmennuksena ei tueta loma- ja virkistystoimintaa.

Ylimääräiset erityisravintokustannukset

Ylimääräisinä erityisravintokustannuksina korvataan tavanomaisen ruoan ja erityisravinnon kustannusten
välinen erotus. Erityisravintokustannusten tulee olla välttämättömiä ja pitkäaikaisia. Hakemuksen liitteenä
tulee olla lääkärintodistus, josta käy ilmi erityisravinnon tarve. Pelkkä lääkärin tai muun ammattihenkilön
suositus ei ole riittävä. Ennen erityisravintokustannusten korvaamista tulee selvittää mahdolliset ensisijaiset tukimuodot.

Erityisravintokustannuksiin voidaan saada korvausta Kelasta lapsen vammaistuen, vammaistuen, eläkkeensaajan hoitotuen tai ruokavaliokorvauksen kautta.

Ylimääräiset vaatekustannukset

Ylimääräisiä vaatetuskustannuksia voidaan korvata vammaispalveluna, ja päätös perustuu tällöin
yksilölliseen tarveharkintaan. Kustannuksia korvataan lähinnä vamman vuoksi yksilöllisesti teetettyjen vaatteiden tai tavanomaisiin vaatteisiin tehtyjen muutosten aiheuttamista huomattavista kuluista. Tällaisia korvattavia vaatteita voi olla mm. painevaatteet.

Hakemuksen liitteenä tulee olla selvitys kustannuksista. Kustannuksista huomioidaan kohtuullinen osa.