Auta estämään vieraslajien leviäminen Lopen vesistöihin

23.6.2026 Ympäristönsuojelu

Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) on makeassa vedessä elävä vieraslaji. Jopa puolimetrisiksi kasvavat pallomaiset yhdyskunnat koostuvat tuhansista yksilöistä. Eläin leviää pikkuruisten (⌀ n. 1 mm) leviämismuotojen (statoplastien) avulla herkästi vesistöstä toiseen tarttumalla kaikenlaisille pinnoille kuten veneisiin, kalastusvälineisiin ja uima-asuihin.

Hyytelösammaleläin kiinnittyy rakenteisiin esimerkiksi laitureihin ja kalastusvälineisiin. Eläin ei ole ihmiselle haitallinen, mutta se voi tukkia vedenottoaputkia ja sotkea kalastusvälineitä, eikä jättimäinen limalöllykkä ole myöskään toivottua uimaseuraa. Lisäksi se voi toimia väli-isäntänä loiselle, joka voi levittää lohikaloihin tappavaa tautia.

Katso täältä video Hyytelösammaleläin tutuksi.

Hyytelösammaleläin

Hyytelösammaleläin ei ole toivottua uimaseuraa.

Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa rannoilla laajoina puolikelluvina kasvustoina muodostaen patjamaisen tiiviitä ja paksuja juurimattoja. Kasvi kukkii heinä-elokuussa ja sitä tavataan rehevöityneiden vesistöjen rannoilla sekä ojissa ja kaivannoissa. Isosorsimo haittaa merkittävästi vesistöjen virkistyskäyttöä. Se leviää aggressiivisesti ja valtaa nopeasti alaa, syrjäyttäen alkuperäistä rantakasvillisuutta ja muuttamalla haitallisesti vesistöjen ekosysteemejä. Isosorsimon siemenet voivat kulkeutua esimerkiksi veneisiin ja saappaisiin tarttuneen mudan mukana. Myös linnut ja karja voivat levittää siemeniä.

Isosorsimon tunnistaminen on tärkeää torjunnan kannalta. Sen lehdet ovat heleänvihreitä, alta kiiltäviä ja lyhytsuippuisia. Se muistuttaa järviruokoa, mutta yllä mainitut tunnusmerkit auttavat erottaman lajit toisistaan.

Lisätietoja isosorsimosta löydät vieraslajit.fi sivustolta.

Isosorsimo

Isosorsimo muistuttaa järviruokoa.

Miten voit torjua?

  • Ennen siirtymistä vesistöstä toiseen pese tai kuivata vedessä olleet välineet huolella, myös esim. uima-asut, joihin statoplastit tai kasvin siemenet voivat tarttua.
  • Vältä tarpeetonta veneiden, kalastusvälineiden tai koneiden siirtelyä vesistöstä toiseen alueilla, joissa vieraslajeja esiintyy.
  • Kerää hyytelösammaleläin yhdyskunnat pois vedestä ennen kuin ne alkavat tuottaa statoplasteja Poista isosorsimo kasvustot ennen kuin ne ovat ehtineet levitä laajalle.
  • Älä päästä veneiden pilssivesiä toiseen vesistöön.

Ilmoita havaintosi vieraslajit.fi, ja liitä mukaan valokuva! Kansalaishavaintojen avulla saadaan hyödyllistä tietoa vieraslajien levinneisyydestä.

Katri Ylä-Soininmäki

Ympäristötarkastaja

Tapaamiset ajanvarauksella.

Lue myös