Elinvoiman tilannekuva
Elinvoiman tilannekuva -toimintamalli
Kyseessä on alun perin Sitrassa kehitetty kolmesta foorumista koostuva toimintamalli, joka tukee alueiden yritysten, julkisen sektorin ja oppilaitosten kykyä toimia yhdessä alueen kehittämiseksi ja yritysten toimintaedellytysten lisäämiseksi. Lopella toteutettu prosessi on Sitran toimintamallista edelleen kehitetty ja päivitetty versio vastaamaan Suomen kasvukäytävän tavoitteisiin.
Toimintamallin tavoitteena on tunnistaa ne Lopen asiat, joihin alueella on yhdessä tartuttava elinvoiman ja yritysten toimintaedellytysten näkökulmasta. Työn myötä haettiin ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia alueen toimijoita.
Tilannekuvafoorumit
Merkittävä osa tilannekuvan työstämistä ovat kolme tilannekuvafoorumia, jotka kokoavat yhteen alueen yritykset, oppilaitokset, järjestöt sekä julkiset toimijat. Foorumit käsittelevät eri elinvoiman osa-alueita. Foorumeiden työskentelyn pohjalta tilannekuva kootaan yhteen raportiksi, jonka pohjalta aletaan luomaan Lopen kunnan elinvoimasuunnitelmaa.
Foorumit
Kolmas tilannekuvafoorumi järjestettiin tiistaina 28.11. klo 9.00-11.00. Kolmannen foorumin aiheena oli eritysesti alueen osaajatilanne sekä työvoiman saatavuus.
Toinen tilannekuvafoorumi järjestettiin tiistaina 24.10. klo 9.00-11.00. Toisen foorumin aiheena oli erityisesti alueen hanke- ja kehittämistyö.
Ensimmäinen tilannekuvafoorumi järjestettiin tiistaina 26.9. klo 9.00-11.00. Ensimmäisen foorumin aiheena oli erityisesti yritysten ja oppilaitosten yhteistyö.
Foorumien työskentelyn tuloksia löydät alempaa tältä sivulta.
Mistä elinvoima Lopella syntyy?
Ensimmäisen foorumin alussa kartoitettiin osallistujien näkemyksiä siitä, mistä elinvoima Lopella syntyy. Alla foorumissa syntynyt sanapilvi. Eniten mainintoja sanapilvessä saivat sanat yhteistyö, sijainti ja palvelut. Myös sanat kulkuyhteydet, verotus, tunnettuus, pienyrittäjät ja luonto saivat useamman maininnan.
Elinvoiman tilannekuvatyötä koordinoiva suunnitteluryhmä
Mikko Salmela, Lopen kunnanjohtaja
Werner Franzén, maankäyttöpäällikkö
Outi Mäkelä, työllisyyskoordinaattori
Eija Heinonen, viestintäsuunnittelija
Maija Natunen, Lopen yrittäjät
Eerik Säkkinen, Järki-Saneeraus oy
Sami Oksanen, Alteams oy
Taru Syrjälä, MTK/Syrjälän marjatila
Erkki Taskinen, Yritysvoimala
Merja Putus, Hyria
Tilannekuvaprojektin ja -foorumeiden tuloksia
Ensimmäisessä tilannekuvafoorumissa aiheena oli erityisesti yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö. Pohjana keskustelulle toimi Taloustutkimus oy:n syksyllä 2022 tekemä yrityskysely, jonka tulokset löytyvät myös tämän sivun sivupalkista. Foorumissa myös kartoitettiin kunnan elinvoimaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Alempana kuvat pienryhmäkeskusteluiden tuloksista, mitkä asiat nähdään Lopen elinvoiman kannalta uhkina ja mahdollisuuksina.
- tilannekuvafoorumin näkemys Lopen elinvoiman mahdollisuuksista
- tilannekuvafoorumin näkemys Lopen elinvoiman uhista
Toisessa foorumissa aiheena oli erityisesti alueen kehittämistyö ja hankkeet. Foorumia varten kerättiin ns. Yhteiskehittämisen portfolio, johon koottiin yhteen Lopella vaikuttavia, useiden toimijoiden yhteisiä hankkeita. Portfolioon saatiin koottua seuraavat hankkeet:
- Yhdessä eteenpäin – Riihimäen seudun matkailuhanke
- Harrastamisen Suomen malli Lopella
- Kestävät matkaketjut Kanta-Hämeessä
- Lopen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma 2030
- Räyskälän ilmailukeskuksen päärakennus
Alueen kehittämistyöstä ja hankkeista käydyn keskustelun jälkeen pienryhmät keskustelivat ja pyrkivät viemään eteenpäin edellisessä foorumissa kehitettyä SWOT-analyysia. Alla kuva toisen foorumin näkemyksestä Lopen elinvoiman vahvuuksista ja heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista (SWOT-analyysista).
- ja 2. foorumin aikana kehitetty SWOT-analyysi Lopen elinvoimasta.
2. foorumissa keskustelua alueen kehittämisestä käytiin niin kunnan kuin yrittäjienkin näkökulmasta.
Kolmannessa foorumissa aiheena oli erityisesti alueen väestö- ja osaajatilanne. Esillä oli aluekehityksen asiantuntija Timo Aron tekemät tilastot ja muut materiaalit Lopen väestökehityksestä. Aiheesta oman puheenvuoron piti myös Kanta-Hämeen maakunta-analyytikko Jukka Lidman.
Tilaisuudessa keskusteltiin prosessin myötä muodostetuista tahtolauseissa. Tahtolauseissa kiteytetään ne elinvoiman teemat ja kärjet, joita lähdetään tilannekuvaprosessin jälkeen konkreettisesti kehittämään.
Kuva 2, Tahtolauseet.
