Lopen vesihuollon maksut uudistuvat vuonna 2027 – tavoitteena turvata verkoston kunnossapito ja talouden kestävyys
Lopen tekninen lautakunta on 24.9.2026 hyväksynyt Lopen vesihuoltolaitoksen talouden tasapainotusohjelman vuosille 2027–2029 sekä vesihuoltolaitoksen uuden taksan vuodelle 2027.
Tasapainotusohjelman tavoitteena on varmistaa vesihuoltolaitoksen taloudellisesti kestävä toiminta, verkostojen kunnossapito ja tulevien investointien rahoitus. Vuoden 2027 alusta vesihuollon perusmaksujen määräytymisperuste muuttuu rakennustyypistä vesimittarin kokoon perustuvaksi. Samalla veden ja jäteveden käyttömaksuja tarkistetaan.
Vuosien 2028 ja 2029 maksutasoja ei päätetty tässä yhteydessä. Niistä tehdään erilliset päätökset vuosittain sen jälkeen, kun käytettävissä ovat ajantasaiset tiedot vesihuoltolaitoksen taloudesta, kustannuskehityksestä, investoinneista sekä veden ja jäteveden määrien kehityksestä.
Muutoksen taustalla vesihuoltolaitoksen talouden pitkän aikavälin kestävyys
Lopen vesilaitos/ tekninen toimi teetti Finwise Advisors Oy:llä vesihuoltolaitoksen taloutta ja taksarakennetta koskevan selvityksen. Selvityksessä laitoksen talouden kehitystä mallinnettiin vuoteen 2035 saakka ja nykyistä taksarakennetta verrattiin laitoksen kustannusrakenteeseen, lähikuntiin sekä valtakunnallisiin vesihuoltolaitosten tunnuslukuihin.
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että nykyinen taksataso ei pitkällä aikavälillä riitä kattamaan vesihuoltolaitoksen toiminnasta, verkostojen ylläpidosta ja omaisuuden uusimisesta aiheutuvia kustannuksia.
Nykyisellä taksatasolla vuoden 2026 tuloksen arvioidaan olevan noin 115 000 euroa alijäämäinen. Jos maksurakennetta ei muutettaisi, vuotuisen alijäämän arvioidaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin 323 000 euroon ja oman pääoman heikkenevän noin 2,1 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Myös vesilaitoksen lainakannan arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 4,6 miljoonasta eurosta noin 5,4 miljoonaan euroon.
Selvityksessä on lisäksi arvioitu laskutettavan vesimäärän vähenevän väestökehityksen seurauksena noin 0,4 prosenttia vuodessa. Nykyisessä maksurakenteessa vesihuoltolaitoksen tulot ovat vahvasti riippuvaisia vedenkulutuksesta, vaikka huomattava osa verkoston kustannuksista syntyy kulutuksesta riippumatta.
Perusmaksulla katetaan verkoston kiinteitä kustannuksia
Keskeinen muutos koskee perusmaksuja. Lopen vesihuoltolaitoksen perusmaksujen osuus vesi- ja jätevesimaksutuloista oli vuonna 2025 noin 15,6 prosenttia, kun pienten vesihuoltolaitosten valtakunnallinen keskimääräinen taso oli selvityksessä käytetyn vertailuaineiston mukaan noin 27,4 prosenttia.
Lopen vesihuoltoverkosto on laaja suhteessa liittyjien määrään. Pitkien verkostojen ylläpidosta, huollosta ja uusimisesta aiheutuu kustannuksia riippumatta siitä, kuinka paljon yksittäinen asiakas käyttää vettä. Tämän vuoksi kiinteän perusmaksun osuutta vesihuoltolaitoksen rahoituksesta vahvistetaan.
Vuoden 2027 alusta nykyinen rakennustyyppiin perustuva perusmaksu korvataan päävesimittarin kokoon perustuvalla maksulla. Vastaavaa mittarikokoon perustuvaa rakennetta käytetään myös useissa lähialueen vesihuoltolaitoksissa.
Vuoden 2027 uudet maksut
Vuoden 2027 alusta puhtaan veden käyttömaksu nousee kaksi prosenttia ja jäteveden käyttömaksu viisi prosenttia. Uudet käyttömaksut ovat arvonlisäverottomina:
- puhdas vesi 1,98 €/m³
- jätevesi 2,70 €/m³
- vesi ja jätevesi yhteensä 4,68 €/m³.
Perusmaksu määräytyy jatkossa päävesimittarin koon mukaan. Lopen varsinaisella toiminta-alueella vuosittaiset perusmaksut ovat DN20-mittarilla 170 euroa, DN25-mittarilla 320 euroa, DN32-mittarilla 500 euroa ja DN40-mittarilla 700 euroa. Kaartjärven alueella vastaavat maksut ovat 280, 460, 690 ja 805 euroa vuodessa. Hinnat ovat arvonlisäverottomia.
Jäteveden käyttömaksua korotetaan puhdasta vettä enemmän, koska jäteveden käsittelyyn liittyvät kustannukset ovat ajoittain nousseet merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2024 sovitun kustannusrajan ylittänyt jätevesimäärä aiheutti vesihuoltolaitokselle noin 62 000 euron lisäkustannuksen.
Mitä muutos merkitsee asiakkaalle?
Muutoksen vaikutus riippuu asiakkaan vedenkulutuksesta, vesimittarin koosta ja toiminta-alueesta.
Selvityksen laskennallisella keskimääräisellä asiakkaalla vuosikustannus nousee noin 668 eurosta 776 euroon, eli noin 108 euroa vuodessa. Tämä vastaa keskimäärin noin yhdeksää euroa kuukaudessa arvonlisäverottomin hinnoin. Noususta noin 89 euroa muodostuu perusmaksun ja noin 19 euroa käyttömaksujen muutoksesta.
Esimerkiksi DN20-mittarilla varustetun omakotitalon, jonka vedenkulutus on 110 kuutiometriä vuodessa, laskennallinen vuosikustannus kasvaa noin 584 eurosta 685 euroon, eli noin 101 euroa vuodessa. Vapaa-ajan asunnossa euromääräinen nousu on esimerkkilaskelmassa noin 86 euroa vuodessa, mutta suhteellinen muutos on suurempi vähäisen vedenkulutuksen vuoksi.
Tavoitteena turvata vesihuolto myös tulevina vuosina
Tasapainotusohjelman tarkoituksena ei ole ainoastaan kattaa yhden vuoden alijäämää, vaan vahvistaa vesihuoltolaitoksen kykyä ylläpitää ja uusia vesihuoltoverkostoa pitkäjänteisesti.
Vuoden 2027 muutosten arvioidaan nostavan vesihuoltolaitoksen toimintatuotot noin 1,35 miljoonaan euroon ja kääntävän tilikauden tuloksen poistojen jälkeen noin 39 000 euroa ylijäämäiseksi. Ohjelman mallinnuksessa laitoksen oma pääoma muuttuisi positiiviseksi vuonna 2028 ja lainakanta alenisi vuoden 2026 noin 4,6 miljoonasta eurosta noin 2,3 miljoonaan euroon vuoteen 2035 mennessä.
Tasapainotusohjelma perustuu lähtökohtaisesti noin 250 000 euron vuotuiseen investointitasoon. Selvityksessä tarkasteltiin myös 450 000 euron vuotuista investointitasoa. Suuremmallakin investointitasolla tuloksen arvioidaan pysyvän positiivisena, mutta 450 000 euroa on arvioitu kassavirran näkökulmasta enimmäistasoksi eikä tavoitetasoksi.
Tulevien vuosien maksut ratkaistaan toteutuneiden tietojen perusteella
Teknisen lautakunnan hyväksymä vuosien 2027–2029 tasapainotusohjelma toimii vesihuoltolaitoksen talouden suunnittelua ohjaavana asiakirjana. Ohjelmassa olevat vuosien 2028 ja 2029 maksutasot ovat ennusteita ja taloussuunnittelun tavoitetasoja – ne eivät ole nyt päätettyjä taksoja.
Vuoden 2028 taksasta päätetään erikseen ennen vuoden 2028 alkua ja vastaavasti vuoden 2029 taksasta ennen vuotta 2029. Päätöksenteossa tarkastellaan aina laitoksen toteutunutta tulosta, kustannusten ja investointien kehitystä, vedenkulutusta sekä tasapainotusohjelman tavoitteiden toteutumista.
Taustalla on myös vuoden 2026 alussa uudistunut vesihuoltolaki, joka korostaa vesihuollon talouden suunnitelmallisuutta. Maksuilla tulee pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan vesihuollon kustannukset sekä uus- ja korjausinvestoinnit. Maksujen tulee samalla olla kohtuullisia ja tasapuolisia ja niiden perusteiden toteutumista tulee arvioida vuosittain.
