
Jätehuolto ja kiertotalous
Jätteet ovat erottamaton osa jokapäiväistä elämäämme, sillä jokainen meistä tuottaa jätettä enemmän tai vähemmän. Monesti saatetaan ajatella, ettei jätteillä olisi suurta merkitystä tai vaikutusta, kun ne jatkavat matkaansa roska-astioista kohti jatkokäsittelyä. Miten esimerkiksi yksi banaaninkuori, säilykepurkki tai muovipakkaus voisi vaikuttaa, kun puhutaan koko yhteiskunnan laajuisesta järjestelmästä?
Todellisuudessa jokaisen toiminnalla on väliä, sillä yksittäiset valinnat muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Kuluttajina ja jätteiden tuottajina meillä on moninaisia ja kauaskantoisiakin vaikutuksia niin luonnonvarojen riittävyyteen, ympäristöön ja ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, energiankulutukseen kuin taloudelliseen kestävyyteen. Oikein lajiteltuna roska-astiaan päätyvä jäte saa uuden mahdollisuuden: esimerkiksi banaaninkuori biokaasuna tai sähkönä, säilykepurkki ja muovipakkaus uusioraaka-aineena, vähentäen osaltaan edellä mainittujen kuormitusta.
Suomi on sitoutunut nostamaan yhdyskuntajätteiden kierrätysastetta vähintään 55 prosenttiin vuonna 2025 ja 60 prosenttiin vuonna 2030. Tilastokeskuksen jätetilaston mukaan vuonna 2023 kaikesta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin kierrättämällä tai uudelleenkäytön valmistelun avulla noin 44,6 %, ja sekajätteeseen päätyi noin 46 %. Sekajätteestä käytännössä kaikki päätyy polttoon, jolloin menetetään paljon kierrätyskelpoista materiaalia. Vuoteen 2022 verrattuna jätemäärä kuitenkin väheni ja kierrätysaste kasvoi, joten suunta on oikea.
Sen ohella, että jätteiden lajitteluun on syytä suhtautua huolellisuudella, on tärkeää kiinnittää huomiota vastuulliseen kuluttamiseen ja jätteen synnyn vähentämiseen. Suomi sijoittuu luonnonvaroja eniten käyttävien valtioiden kärkeen, kun vuonna 2025 vietimme ylikulutuspäivää jo huhtikuun alussa.
Harkitut ostopäätökset, ruokahävikin minimoiminen sekä kierrätetyistä materiaaleista valmistettujen ja käytettyjen tuotteiden suosiminen ovat avaintekoja muutoksessa. Myös tavaroiden lainaaminen ja vuokraaminen ovat monissa tilanteissa hyviä vaihtoehtoja niin ympäristön kuin taloudellisuudenkin näkökulmasta. Lisäksi ne tuovat mukanaan sosiaalisen näkökulman lisäämällä ihmisten välistä vastavuoroisuutta.
Tällaista kestävyyteen ja vastuullisuuteen pyrkivää tapaa elää materian ja jätteiden kanssa kutsutaan myös kiertotaloudeksi, joka perustuu ajatukselle jätteen määrän vähentämisestä minimiin pidentämällä tuotteiden elinkaarta. Kiertotalouden ytimessä onkin jätelain (646/2011) 8 §:n mukainen etusijajärjestys eli jätehierarkia, jonka mukaan:
• syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta on ensisijaisesti vähennettävä
• jos jätettä kuitenkin syntyy, on jätteen haltijan ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se
• kierrätyksen ollessa mahdotonta, on jätteen haltijan hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana
• mikäli hyödyntäminenkään ei ole mahdollista, on jäte loppukäsiteltävä.
Lue lisää kiertotaloudesta:
• Mitä on kiertotalous – Kiertotalous-Suomi
• Jätetilasto 2023 – Tilastokeskus
• Lajittele ja kierrätä – Ympäristöhallinto.
-
Lopen kunnan jätehuollossa pätee seuraava kolmijako:
• Kunnallisen jätehuollon käytännön toteuttamisen hoitaa Kiertokapula Oy, jolla on yhteensä 13 osakaskuntaa Loppi mukaan lukien. Sen tehtäviin kuuluvat muun muassa jätteiden kuljetuksen, käsittelyn, kierrätyksen ja hyötykäytön järjestäminen, laskutus sekä jäteneuvonta ja tiedotus.
• Jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii Kiertokapula Oy:n osakaskuntien yhteinen jätelautakunta Kolmenkierto, jossa Lopella on yksi edustuspaikka. Lautakunta päättää jätehuoltomääräyksistä ja niitä koskevista poikkeamisista (esim. jäteastian pidennetty tyhjennysväli), hyväksyy jätetaksan, määrää jätemaksuista ja käsittelee maksujen perinnän. Lisäksi se ohjaa jätteenkuljetusjärjestelmää ja pitää jätteenkuljetusrekisteriä.
• Jätehuoltomääräysten ja jätelain noudattamisen valvonnasta vastaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ne puuttuvat laiminlyönteihin ja rikkomuksiin (esim. jätehuoltoon liittymättömiin kiinteistöihin, roskaamiseen ja jätteiden polttamiseen) antamalla valvontamääräyksiä ja käyttämällä tarvittaessa hallintopakkokeinoja. Lisäksi ne käsittelevät valvontaviranomaisille kuuluvia ilmoitus- ja lupa-asioita sekä valvovat annettuja päätöksiä.
Jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä ja velvoittavia säännöksiä. Ne koskevat muun muassa jätteiden lajittelua, keräämistä, hyödyntämistä ja roskaantumisen ehkäisemistä.
Tutustu Kolmenkierron jätehuoltomääräyksiin ja niiden perusteluihin:
• Voimassa olevat jätehuoltomääräykset – Kolmenkierto
• Tiivistelmä jätehuoltomääräyksistä – Kolmenkierto
• Jätehuoltomääräysten perustelut – Kolmenkierto. -
Jätelain (646/2011) nojalla kaikkien asuinkiinteistöjen on liityttävä kunnan järjestämään jätehuoltoon. Taloyhtiöt, omakotikiinteistöt ja vapaa-ajan asunnot voivat liittyä jätehuoltoon joko kiinteistökohtaisella astialla tai kimppa-astialla. Mikäli kiinteistöäsi ei ole vielä liitetty jätehuoltoon, korjaathan tilanteen viipyilemättä.
Jätehuollon järjestämiseen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä otetaan yhteyttä suoraan Kiertokapulaan:
• puh. 075 753 0000 (maksullinen), neuvonta@kiertokapula.fi
• asiakasnetti -palvelu (jätehuollon palveluiden tarkistus ja päivittäminen).Alla on koottuna muutamia hyödyllisiä linkkejä:
• Jätehuoltoon liittyminen – Kiertokapula
• Lajitteluvelvoitteet – Kiertokapula
• Jätehuollon perusmaksu – Kiertokapula
• Jäteastioiden tyhjennysmaksut – Kiertokapula
• Jäteastian pidennetty tyhjennysväli – Kolmenkierto.Lisäksi voit tarkastella hyötyjätteiden (kartonki-, lasi-, muovi- ja metalli) sekä biojätteen erilliskeräyksen alueita ja velvoitteita Kiertokapulan karttapalvelussa.
Palvelussa näet:
• alueet, jotka kuuluvat erilliskeräysvelvoitteen piiriin
• alueet, joilla erilliskeräys on mahdollista järjestää vapaaehtoisesti ja maksutta
• alueet, joilla erilliskeräys voidaan järjestää vapaaehtoisesti lisämaksusta. -
Kiertokapulan toiminta-alueella on viisi jäteasemaa, jotka vastaanottavat lähes kaikkea kotitalouksissa syntyvää jätettä. Jäteasemat sijaitsevat Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Valkeakoskella, Nurmijärvellä ja Järvenpäässä. Lisäksi Riihimäelle on avattu itsepalveluperiaatteella toimiva kiertoasema, jossa vastaanotetaan useita kotitalouksien jätteitä.
Asemien yhteystiedot ja aukioloajat, vastaanotettavat jätteet sekä toimintaohjeet löydät Kiertokapulan verkkosivuilta:
• Jätteidenkäsittelyalueet – Kiertokapula
• Näin asioit jätteidenkäsittelyalueella – Kiertokapula.Ennen jäteasemalla asiointia on suositeltavaa tutustua lajitteluohjeisiin, sillä jäteasemalla eri jätejakeet täytyy purkaa niille osoitetuille paikoille, ja jätteiden tuojaa koskee lajitteluvelvollisuus. Asiointi jäteasemalla on myös nopeampaa ja sujuvampaa, mikäli kuorma on kasattu mahdollisimman helposti purettavaksi. Tämä pätee erityisesti silloin, jos olet viemässä jäteasemalle isompaa kuormaa sekalaisia jätteitä. Paikan päällä saat jäteasemanhoitajilta tarkempaa ohjeistusta ja apua jätteiden purkamisessa.
Monet jätteet voi viedä asemille maksutta, edellyttäen, että ne on lajiteltu oikein. Lajittelemalla voitkin tehdä säästöä!
Alta löydät hinnaston sekä listauksen kotitalouksien ja yritysten ilmaisista jätteistä:
• Hinnasto – Kiertokapula
• Usein kysyttyä – jätteiden vastaanotto.Lopen kunnan varikko palvelee keskiviikkoisin klo 7.30-16.00 osoitteessa Ojajoenkaari 94, Loppi. Saat henkilökuntaan yhteyden puhelimitse numerosta 019 758 6353. Huomioithan, että jätteitä ei saa viedä aukioloaikojen ulkopuolella. Jätteiden hylkääminen varikon portille on kiellettyä, ja se voi johtaa seuraamuksiin.
Varikko vastaanottaa ainoastaan seuraavia jätteitä:
• vaaralliset jätteet
• sähkö- ja elektroniikkaromu
• metalliromu
• vieraslajit (kesäaikaan).Kyseisten jätteiden vieminen on maksutonta. Otathan selvää ennen varikolle saapumista, kuuluvatko jätteesi varikolla vastaanotettaviin jätteisiin.
Vaarallista jätettä ovat muun muassa kemikaalit, liuottimet, polttoaineet, jäteöljyt ja öljynsuodattimet, kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet, myrkyt, hapot, akut ja kyllästeaineet. Tarkempaa tietoa löydät Kiertokapulan verkkosivuilta. Vaarallisista jätteistä kunnan varikko ei kuitenkaan vastaanota seuraavia:
• yritysten vaaralliset jätteet, lääkejätteet, paristot, jauhemaiset laastit, sammuttimet, retkikeittimien patruunat, kaasuputket, ammukset, räjähteet/ilotulitteet, asbesti ja kyllästetty puu.
Sähkö- ja elektroniikkaromua on kaikki verkkovirralla, akulla ja paristolla toimivat laitteet, kuten jääkaapit ja pakastimet, mikroaaltouunit, liedet, pesukoneet, tietokoneet, valaisimet, lamput ja pölynimurit. Tarkempaa tietoa löydät Kiertokapulan verkkosivuilta.
Metalliromuksi katsotaan sellaiset jätteet, joiden painosta reilusti yli puolet on metallia. Näitä ovat esimerkiksi polkupyörät, sähköjohdot, kattopellit, puukiukaat, katalysaattorit sekä tyhjät ja puhtaat tynnyrit. Tarkempaa tietoa löydät Kiertokapulan verkkosivuilta.
Vieraslajeja ovat muun muassa jättipalsamit, jättiputket, komealupiinit ja kurtturuusut. Tarkempaa tietoa löydät Vieraslajit ja niiden torjunta –osiosta sekä Kiertokapulan verkkosivuilta.
Rinki-ekopisteisiin voit viedä pieneriä kotitalouksien pakkausjätettä, eli kartonki-, muovi- ja lasipakkauksia sekä pienmetallia. Lisäksi lähes kaikista Rinki-ekopisteistä löytyy paperinkeräys ja käyttökelpoisten vaatteiden keräys.
Näin on myös Lopella sijaitsevissa pisteissä:
• S-market Loppi, Yhdystie 3
• Sale Läyliäinen, Läyliäistenraitti 120
• Tokmanni Loppi, Jylhäntie 8.Mikäli omalta kiinteistöltä ei löydy keräysastioita pakkausjätteille, on lajitellut pakkaukset kätevää tuoda Rinki-ekopisteisiin esimerkiksi kauppareissun yhteydessä. Tutustuthan Rinki-ekopisteiden lajitteluoppaaseen, jotta lajittelu ja jätteiden jatkokäsittely käyvät sujuvasti. Huomioithan, että suuremmat erät tulee aina toimittaa jäteasemille.
Kaikki Rinki-ekopisteet löytyvät Rinkiin.fi –sivuilta. Laajemmin kaikki alueelliset kotitalouksien jätteille tarkoitetut keräyspisteet löytyvät Kierrätys.info –sivuilta.
Muut kierrätyspisteet
Paristojen, lamppujen ja pienten sähkölaitteiden keräyspisteitä löytyy sellaisista erikois- ja päivittäistavaraliikkeistä, jotka niitä myyvät. Lopen S-Marketissa voit kierrättää paristoja.
Lääkejätteet toimitetaan suoraan apteekkeihin. Lue lisää lääkkeiden hävittämisestä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen sivuilta.
Kierrätyskeskukset ottavat vastaan monenlaista käyttökelpoista kodin irtaimistoa. Lisätietoja esimerkiksi Riihimäen kierrätyskeskuksesta löydät kierrätyskeskusten hakemistosta.
Vaarallisten jätteiden ja metalliromun keräystempaus järjestetään Lopella vuosittain joko keväällä tai syksyllä Kiertokapulan toimesta. Keräysaika kestää noin 15 minuuttia kussakin ilmoitetussa pisteessä. Lue lisää keräystempauksista Kiertokapulan verkkosivuilla.
-
Jätteiden lajitteluun saat neuvontaa Kiertokapulalta. Mikäli pohdit, miten tietty jäte tulisi lajitella, saat lajitteluohjeet Kiertokapulan lajitteluhaku –palvelusta.
Kiertokapulan verkkosivuilta löydät myös laajempia oppaita esimerkiksi biojätteen, vaarallisesta jätteen ja rakennusjätteen lajitteluun liittyen.
Mikäli lajitteluohjeista ei kuitenkaan löydy etsimääsi tietoa, otathan yhteyttä Kiertokapulan asiakaspalveluun:
• puh. 075 753 0000 (maksullinen), neuvonta@kiertokapula.fi.
-
Biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten 16 §:n nojalla:
• vähintään viiden huoneiston kiinteistöjä, jotka sijaitsevat taajama-alueella tai sen reuna-alueella (Lopen kirkonkylä, Läyliäinen, Launonen ja Kormu)
• 1-4 huoneiston kiinteistöjä, jotka sijaitsevat yli 5000 asukkaan taajama-alueella tai sen reuna-alueella (Kormu).Kiertokapulan karttapalvelussa näet, kuuluuko kiinteistösi erilliskeräysvelvoitteen piiriin. Erilliskeräys voidaan toteuttaa joko omatoimisella kompostoinnilla, Kiertokapulan toimittamalla tyhjennettävällä biojäteastialla tai naapureiden kanssa yhteisellä kompostilla taikka biojäteastialla.
Niillä kiinteistöillä, jotka eivät kuulu erilliskeräysvelvoitteen piiriin, käsitellään biojäte ensisijaisesti kompostoimalla. Tällöin on mahdollista saada pidennettyä sekajäteastian tyhjennysväliä 8 viikkoon ottamalla yhteyttä Kiertokapulan asiakaspalveluun.
Toinen vaihtoehto biojätteen käsittelylle erilliskeräysvelvoitteen piiriin kuulumattomilla kiinteistöillä on liittyä biojätteen vapaaehtoiseen keräykseen. Voit tarkistaa Kiertokapulan karttapalvelussa, järjestetäänkö vapaaehtoinen keräys kiinteistösi alueella maksuttomasti vai lisämaksullisesti.
Kompostorille on asetettu tiettyjä vaatimuksia. Sen on oltava biojätteen kompostointia varten suunniteltu, lämpöeristetty, suljettu, hyvin ilmastoitu sekä haittaeläimiltä suojattu. Taajaman ulkopuolella kompostorin ei tarvitse olla eristetty, mutta haittaeläinten pääsyn tulee kuitenkin olla estetty. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa taikka roskaantumista.
Biojätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta jätehuoltoviranomaiselle eli jätelautakunta Kolmenkierrolle. Tämä onnistuu Kiertokapulan asiakasnetti –palvelussa. Ilmoitus on voimassa kerrallaan 5 vuotta. Huomioithan, että pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei tehdä ilmoitusta.
Lue lisää biojätteen erilliskeräyksestä ja kompostoinnista Kiertokapulan verkkosivuilta sekä Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräyksistä. Mikäli sinulla on kysyttävää, otathan yhteyttä suoraan Kiertokapulaan:
• puh. 075 753 0000 (maksullinen), neuvonta@kiertokapula.fi
• asiakasnetti -palvelu (jätehuollon palveluiden tarkistus ja päivittäminen). -
Kun viimeiset lumet sulavat, on monella edessä pihan kunnostaminen kesää varten. Puutarhajätteen hävittäminen tuottaa kuitenkin usein haasteita, kun oksia, lehtimassaa ja lakastuneita perennojen varsia saattaa olla hyvinkin paljon.
Lopen ympäristönsuojelu suosittelee puutarhajätteen hyödyntämistä ensisijaisesti omalla pihalla. Kiinteistöillä kannattaa käsitellä mahdollisimman paljon siellä syntynyttä puutarhajätettä, sillä kaikissa kasvijätteissä on ravinteita, joita voi hyödyntää pihan hoidossa.
Kompostointi on paras vaihtoehto kasvijätteen hävittämiseen, koska kaikki kasviaines maatuu mullaksi ennemmin tai myöhemmin. Puutarhajäte ei kuulu biojätteen keräysastiaan, eikä toisen maalle tai yleisille alueille (ks. roskaantuminen).
Oksat, kannot ja muut puiden osat kannattaa jättää lahoamaan omaan tahtiinsa, niistä voi halutessaan kasata esimerkiksi lahopuuaidan. Lahoava puu-aines tarjoaa ravintoa ja suojaa usealle pihan hyötyeläimelle, kuten kirvoja syöville petohyönteisille ja siileille.
Lehdet kannattaa jättää maahan, ne voi silputa pienemmäksi esimerkiksi ruohonleikkurilla. Lehtijätettä hyödyntävät esimerkiksi kastemadot, jotka samalla tekevät maata ilmavammaksi, jolloin nurmi kasvaa entistä paremmin. Lehtiä voi myös haravoida pensaiden alle katteeksi.
Puutarhajätteen kanssa voi menetellä myös seuraavasti:
• taajaan rakennetulla alueella puutarhajätteiden avopoltto kielletty, mutta kiinteässä, maasta irti olevassa, tulisijassa saa puutarhajätteitä polttaa, edellyttäen, että poltosta ei aiheudu haittaa ympäristölle tai naapurustolle
• taajaan rakennetun alueen ulkopuolella puutarhajätteitä saa avopolttaa, mutta silloinkaan siitä ei saa aiheutua haittaa.Jos puutarhajätettä ei kompostoida tai muutoin käsitellä omatoimisesti, tulee se toimittaa Kiertokapulan jäteasemalle tai kiertoasemalle. Puutarhajätteen toimittaminen on maksutonta.
Huomioithan, että puutarhajätteen seassa ei saa olla muuta jätettä, oli valitsemasi menettelytapa mikä tahansa edellä mainituista.
Vieraslajijätteen käsittelyä ja hävittämistä koskevat omat ohjeensa.
Lue lisää Vieraslajit ja niiden torjunta –osiossa sekä alta löytyvillä verkkosivuilla:
• Vieraslajijätteen käsittely – Vieraslajit.fi
• Vieraslajijäte – Kiertokapula. -
Jätelain (646/2011) 72 §:ssä säädetään roskaamiskiellosta. Sen nojalla ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua:
• epäsiisteyttä
• maiseman rumentumista
• viihtyisyyden vähentymistä
• ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa
• muuta näihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa.Niin ikään jätteen hautaaminen maahan tai upottaminen vesistöön on kielletty jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten 21 §:n nojalla.
Edellä mainittuja koskeva kielto pätee sekä yleisillä että yksityisillä alueilla.
Huomaathan, että myös puutarhajätteen kasaaminen toisen maalle tai yleisille alueille, kuten puistoihin ja metsiin, on roskaamista.
Roskaajaa koskee jätelain 73 §:n mukaisesti siivoamisvelvollisuus. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi jätelain 75 §:n nojalla määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa.
-
Jätteiden polttaminen on kielletty jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten 20 §:n nojalla. Kielto ei koske ympäristöluvallista tai muuta viranomaisen hyväksyntää omaavaa jätteen polttoa.
Polttaminen ei hävitä jätettä, vaan saa sen muuttamaan muotoaan. Myrkyttömistäkin jätteistä voi palamisen yhteydessä syntyä erittäin myrkyllisiä yhdisteitä.
Vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, vaarattomia kasviperäisiä polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä saa avopolttaa taajaman ulkopuolella. Maastopalovaroituksen ollessa voimassa tämä on kielletty.
Kiinteistöä lämmitettäessä saa muun kiinteän polttoaineen joukossa polttaa ainoastaan käsittelemätöntä puujätettä sekä sytykkeenä vähäisessä määrin puhdasta ja kuivaa paperia ja pahvia.
Huomioithan kuitenkin, ettei polttaminen saa aiheuttaa savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa naapurustolle.
Muu jätteiden polttaminen on kielletty. Jätteen polttaja vastaa aina polton seurauksista.