Vesiensuojelu
Vesiympäristöjen ja vesivarojen käytön kestävyyden edistäminen on tärkeää, jotta vesistöjen tila voidaan saattaa vähintään hyvälle tasolle ja jottei hyvälaatuisten vesistöjen tila pääse heikkenemään. Vesistökuormituksesta erityisesti hajakuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen ovat merkittäviä uhkia vesistöille. Suurimmat hajakuormituksen lähteet ovat maa- ja metsätalous.
Vesistöt ovat tärkeitä monista eri näkökulmista. Ne ovat esimerkiksi niin lajien elinympäristöjä, puhtaan juomaveden lähteitä, virkistys- ja kalastusalueita kuin kulkuväyliä, jonka vuoksi niiden tilasta on tärkeää pitää huolta. Vesiensuojelu tuleekin ottaa huomioon kaikessa toiminnassa, oli kyseessä sitten teollinen toiminta, maa- ja metsätalous taikka yksityinen asuminen ja mökkeily.
Vesienhoito järjestetään vesienhoitoalueiden kautta. Lopen kunnan vesistöt kuuluvat osin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen ja osin Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen.
Jokaiselle vesienhoitoalueelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma ja alueelliset toimenpideohjelmat, joilla ohjataan vesien tilan parantamista ja ylläpitämistä:
• Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027
• Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027
• Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027.
Pintavesillä tarkoitetaan maan pinnalla varastoituneena olevaa tai virtaavaa maanpäällistä vettä, eli järviä, lampia, jokia ja rannikkovesiä. Pintavesien tilaa arvioidaan Euroopan unionin vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisesti ekologisen- ja kemiallisen tilan luokituksiin perustuen.
Esimerkiksi edellä mainitusta Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmasta löydät tarkempaa tietoa alueen pintavesien tilasta. Voit myös tarkastella pintavesien ekologista tilaluokitusta vesitietopalvelun karttapalvelussa.
Lopen kunnassa on yhteensä 145 järveksi luokiteltua vesimuodostumaa sekä runsaasti lampia. Neljä suurinta järveä ovat:
• Loppijärvi (pinta-ala 1177,5 ha; syvyys 6,71 m; ekologinen tila välttävä)
• Punelia (pinta-ala 826,36 ha; syvyys 23,8 m; ekologinen tila erinomainen)
• Kaartjärvi (pinta-ala 747,56 ha; syvyys 16,38 m; ekologinen tila hyvä)
• Keritty (pinta-ala 554, 64 ha; syvyys 15 m; ekologinen tila hyvä).
Ne kunnan suurimpiin kuuluvat järvet, joille on tehty luokittelu ekologisen tilan perusteella, ovat pääosin hyvässä tilassa. Punelian ohella myös Sakara on tilaltaan jopa erinomainen. Loppijärven lisäksi Kesijärvi on tilaltaan taasen välttävä. Myös jokien tila on pääosin hyvä, mutta tyydyttävässäkin tilassa olevia löytyy.
Lopen vesistöt ovat käytännössä kaikki latvavesiä, jotka laskevat Kokemäenjoen, Karjaanjoen ja Vantaan vesistöalueisiin. Tämä tekee Lopen vesistöalueesta erityisen, korostaen vesienhoidon edistämisen merkitystä ympäristönsuojeluyksikön tehtävissä. Vesienhoidon toimenpiteitä tehdään yhteistyössä muiden vesiensuojelusta kiinnostuneiden tahojen kanssa.
Yhtenä järvien tilaa kohentavana hankkeena Lopelle on rakennettu viime vuosina osana useita selkeytysallas -kosteikkoja, jotka vähentävät ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Kosteikkoja on rakennettu osana Hiidenveden kunnostus –hanketta, sillä Hiidenveden valuma-alue sijoittuu myös Lopen alueelle.
Lopen kunta osallistuu myös aktiivisesti Kokemäenjoen, Karjaanjoen ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksien toimintaan. Paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä ovat esimerkiksi Loppijärven ystävät ry ja Ojajärven suojeluyhdistys ry.
Pohjavesillä tarkoitetaan maaperän ja kallioperän uumeniin maan pinnalta imeytynyttä vettä. Pohjavesivaroista runsaimmat sijaitsevat harjuissa ja reunamuodostumissa. Kyse on arvokkaasta ja ihmistoiminnan vaikutuksille herkästä luonnonvarasta, jonka vuoksi sen laadun heikkenemistä tulee ennaltaehkäistä.
Pohjavesien tilan seurantaa tehdään valtakunnan laajuisen seurantaverkon sekä erillisten ihmisten aiheuttamia muutoksia koskevien seurantaohjelmien avulla. Ns. perusseuranta täydentyy toiminnanharjoittajien tekemillä pohjavesiseurannoilla.
Lopen kunnassa on yhteensä 19 pohjavesialuetta. Näistä kahdeksan kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja 11 Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen.
Esimerkiksi Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmasta löydät tarkempaa tietoa alueen pohjavesien tilasta. Voi tarkastella pohjavesialueita Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunassa.
Lue lisää vesistöistä ja vesiensuojelusta:
• Miten vaalin lähivesiä? | Vesi.fi
• Viisasta virkistäytymistä vesillä | Vesi.fi
• Maatalouden vesiensuojelu | Vesi.fi
• Metsätalous ja vesistöjen hyvinvointi | Vesi.fi
• Pintavesien tilan seuranta | Vesi.fi
• Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen | Vesi.fi
• Pohjavesien tilan seuranta | Vesi.fi.
Lopen kalatalousalue kattaa yhteensä vähän yli 7000 hehtaarin vesialueen. Sen merkittävimpiin järviin kuuluvat mm. Loppijärvi, Punelia, Kaartjärvi, Keritty, Kesijärvi, Valajärvi, Ojajärvi ja Hirvijärvi, joiden lisäksi alueella on suuri joukko pienempiä järviä. Alueen järvet sijaitsevat Lopen lisäksi myös Riihimäen, Hyvinkään, Janakkalan, Hämeenlinnan ja Tammelan alueella.
Kalatalousalueen tehtäviin kuuluu muun muassa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu ja tiedotus sekä kalastuksenvalvonnan järjestäminen. Lopen kalastalousalueella on yhteensä 18 yhteisen vesialueen kiinteistönomistajien muodostamaa osakaskuntaa.
Lopen kalatalousalueeseen voit tutustua tarkemmin Lopen kalatalousalueen verkkosivuilla. Siellä on myös luettavissa Lopen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2022-2031.