Lopen Syrjä

Järventaustan kylässä, Loppijärven rannalla seisova Syrjä on yksi Lopen merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista kohteista. 1800-luvun alkupuolelta peräisin oleva talonpoikaistalo toimii nykyään museona ja tapahtumapaikkana. Alueella on säilynyt päärakennus, aitta sekä vanhojen talousrakennusten kivijalkoja, jotka kertovat Syrjän pitkästä ja monivaiheisesta historiasta.

Syrjä on ollut aikanaan vauras maatila ja osa kulkureittiä Sajaniemeen. Paikka tunnetaan myös siitä, että sieltä löydettiin Lopen kansallispuvun esikuvana toiminut Maija-Stiinan morsiuspuku 1830-luvulta. 1800-luvun lopulla Syrjä toimi kesäpaikkana merkittäville kulttuurivaikuttajille, kuten kirjailija Aino Kallakselle ja hänen sisarelleen Aune Krohnille sekä B. F. Godenhjelmille ja hänen vaimolleen Idalle.

Myöhemmin Syrjä on toiminut maatilana ja usean perheen kesäkotina, kunnes tila siirtyi Lopen kunnan omistukseen. Nykyään Syrjä on elävä osa Lopen kulttuurielämää, joka houkuttelee kävijöitä tapahtumillaan ja historiaansa kunnioittavalla tunnelmallaan.

Lopen Syrjä-seura ry tuo Syrjän eloon talkoilla ja tapahtumilla

Vuonna 2016 perustettu Lopen Syrjä-seura ry edistää Syrjän rakennusten kunnostusta ja perinteen säilyttämistä. Seura järjestää Syrjässä kesäisin monipuolisia kulttuuritapahtumia, näyttelyitä, kursseja ja talkoita. Tapahtumista saatavat tuotot käytetään Syrjän kunnostukseen, ja isommissa korjaustöissä hyödynnetään perinnerakentamisen ammattilaisia.

Valtaosa kunnostustöistä tehdään talkoovoimin. Syrjä-seura toimii tiiviissä yhteistyössä Lopen kunnan ja paikallisten yhdistysten kanssa, ja yhteisön tuki on ollut korvaamaton Syrjän säilyttämisessä tuleville sukupolville.

Lisätietoa tapahtumista ja seuran toiminnasta löydät Syrjä-seuran verkkosivuilta (https://lopensyrjaseura.yhdistysavain.fi/) sekä Lopen kunnan tapahtumakalenterista.

Aino Kallas Lopella

• (2.8.1878 Viipurinlahti, Kiiskilän Hovi – 9.11. 1956 Helsinki)
• 1900-luvun alkupuolen huomatuimpia suomalaisia kirjailijoita
• tuotantoon kuuluu runoja, novelleja, näytelmiä
• syntyi suomalaiseen älymystöön kuuluvaan Krohnin perheeseen
  isä Julius Krohn, 1800-luvun kulttuurihenkilöitä, käytti kirjailijanimenä myös Suonio, sukujuuriltaan keskieurooppalainen, suomenmielinen ja suomenkielinen
• äiti Suomalaisen tyttökoulun johtajatar Maria Lindroos
• isän ensimmäisestä avioliitosta sisarukset Kaarle, Ilmari ja Helmi, täyssisar Aune kaikki ovat jättäneet jälkensä Suomen kulttuurihistoriaan
• Ainon kasvattaja oli äidin sisar Ida Godenhjelm, Godenhjelmit olivat merkkihenkilöitä 1800-luvun Suomessa
• Godenhjelmeillä oli kesäasunto vuokralla Lopen Syrjän talo, heidän mukanaan Krohnin perhe tuli Lopelle, Krohnin perhe asui päärakennuksessa, Godenhjelmit pihapiirissä olevassa talossa
• Aino vietti kesiä Lopella lapsesta asti ja seurusteli täkäläisten säätyläisten kanssa, mm. Yrjö-Koskisten ja pappien perheiden kanssa
• Juho Foudilasta tuli Lopen kirkkoherra 1891 (myöhemmin Tuori), Aino ja kirkko-herran tytär Helmi (myöhemmin pääkonsuli K.F. Altion vaimo) olivat hyviä ystäviä
• Muistelmassaan Kanssavaeltajia ja ohikulkijoita Aino Kallas kertoo myös tyttären kokemuksia isänsä järkyttävästä surmasta.Juho Tuori surmattiin Lopen pappilassa helmikuussa 1918 tyttären ja vaimon läsnä ollessa
• 1800-luvun lopulla Aino sairasteli ja koulukin jäi kesken, hän vietti toipilasaikaa Lopen Isopappilassa
• vietti viimeistä kertaa kesää Syrjässä lastensa kanssa 1914
• avioitui 1900 virolaisen kansanrunouden tutkijan ja diplomaatin, Oskar Kallaksen kanssa
• kiinnostui uuden kotimaansa historiasta ja kulttuurista, käsittelee novelleissaan mm. sortoa ja kuvaa yhteiskunnallisia oloja
• pääteokset Barbara von Tiesenbusen, Reigin pappi ja Sudenmorsian
• perhe muutti II maailmansodan jälkeen pakolaisian Tukholmaan, jossa Oskar Kallas kuoli 1946
• vietti viimeiset elinvuotensa Helsingissä Suomen kansalaisena, oli kuollessaan 78 v