Rakentamisen luvat

  • Rakennuslupa
    MRL 125 §

    Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa (ellei kyse ole rakennusjärjestyksessä määritellystä talousrakennuksesta, johon riittää toimenpideilmoitus).

    Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

    Rakennuslupa tarvitaan lisäksi korjaustyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

    Rakennuksen käyttötarkoituksen tai rakennuksen osan olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa, joka haetaan sähköisesti Lupapisteessä (www.lupapiste.fi) liitteineen.

  • Toimenpidelupa
    MRL 126 a §

    Toimenpidelupa tarvitaan sellaiseen rakennelmaan tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena sekä pystyttämiseen tai sijoittamiseen.

    Rakennusjärjestyksen 5 § määrittelee erilaisten toimenpiteiden lupamenettelyä Lopen kunnan alueella. Osaan sovelletaan ilmoitusmenettelyä.

    Toimenpidelupa tarvitaan mm:

    erilaisten rakennelmien , urheilu- tai kokoontumisalueen, muun kuin ulkoilulain tarkoittaman asuntovaunualueen, mastojen, piippujen , laitureiden, yms rakentamiseen,
    rakennuksen julkisivun muuttamiseen, asuinhuoneiston jakamiseen tai yhdistämiseen yms,
    kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai muuttamiseen,
    maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraamiseen tai lämmönkeruuputkiston asentamiseen.
    Toimenpidelupa haetaan säköisesti Lupapisteessä (www.lupapiste.fi) liitteineen.

  • Poikkeaminen

    Ympäristö- ja rakennuslautakunta on delegoinut poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisut maankäyttöpäällikkö Pekka Säterille (keskushallinto).

    MRL 171-173 §

    Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.

    Poikkeamispäätökset kunnassa tekee keskushallinnon viranhaltija, kun kyseessä on:

    uuden rakennuksen rakentamisesta alueelle, jossa ei ole ranta-asemakaavaa tai oikeusvaikutteista ranta-osayleiskaavaa, jonka perusteella rakennusluvan voi myöntää,
    vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta,
    poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä,
    poikkeamisesta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta
    (rakennuskielto on voimassa alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai sen muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman).
    Poikkeamishakemus jätetään Lupapisteessä (www.lupapiste.fi) liitteineen.

  • Suunnittelutarveratkaisu
    Ympäristö- ja rakennuslautakunta on delegoinut poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisut maankäyttöpäällikkö Pekka Säterille (keskushallinto).

    MRL 16 §, MRL 137 §

    Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

    Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

    Suunnittelutarveratkaisuissa huomioidaan normaalin rakennuslupamenettelyn lisäksi, että rakentaminen:

    ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
    ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä
    on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista
    ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia
    Suunnittelutarveratkaisut päätetään keskushallinnon viranhaltijan päätöksellä. Suunnittelutarvehakemus jätetään Lupapisteessä (www.lupapiste.fi) liitteineen.

  • Toimenpideilmoitus
    MRL 129 §

    Maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n mukaisesti rakennusjärjestyksessä (4 § ja 5 §) on määritelty, että joihinkin vaikutuksiltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan soveltaa kirjallista ilmoitusmenettelyä, mm. kylpytynnyreille vaaditaan toimenpideilmoitus asemakaava- ja ranta-asemakaava-alueilla jäteveden johtamisen ja paloturvallisuuden vuoksi.

    Toimenpideilmoitus jätetään sähköisesti Lupapisteessä (www.lupapiste.fi) liitteineen.

  • Rakentamiseen tarvittavat liitteet

    Rakentamisluvan hakemiseen tarvittavat liitteet tulee olla PDF/A arkistomuodossa, ei valokuvia eikä dwg-tiedostoja.

    Rakennus- tai toimenpidelupaa sekä poikkeamista ja suunnittelutarveratkaisua myös toimenpideilmoituksia haetaan sähköisesti Lupapiste palvelun kautta  liitteineen.

    Tarvittavat asiakirjat tulee liittää mittakaavassa ja tulostusalue määriteltynä (ei ylimääräistä valkoista paperia pääpiirustuksien kuviin), sähköiseen muotoon (Pdf/Pdf-A)

    • 1 kpl Selvitys siitä, että luvan hakija hallitsee tonttia tai rakennuspaikkaa (lainhuutotodistus, jäljennös kauppakirjasta tai vuokrasopimuksesta). Mikäli kyseessä määräala, tulee luvan liitteeksi toimittaa lainhuutotodistus, josta ilmenee määräalatunnus.
    • Asemakaavaote kaava-alueelle rakennettaessa tai ympäristökartta haja-asutusalueelle rakennettaessa. Rakennuspaikan sijainti merkitään selvästi Lupapisteen karttaan.
    • Naapurien kuulemislomakkeet ohjeineen verkkosivuilta. Tarvittaessa kunta voi kuulla naapurit, jolloin toimitusaika on usein pitempi ja palvelu on maksullinen. Kuulemisen voi tehdä myös Lupapisteessä sähköpostitse.
    • Asemapiirustus tontista tai rakennuspaikasta mittakaavassa 1:500 tai 1:200. Asemapiirustuksesta tulee selvitä rakennuspaikkaa koskevat kaavamerkinnät riittävässä laajuudessa, näkyä rakennettavaksi aiotut rakennukset päämittoineen, rakennuksen etäisyydet tontin rajoista, rakennuksen nurkkapisteiden korkeusasemat (olemassa oleva korkeus sekä tuleva korkeus), tonttirajaa olevat kadun pinnan korkeudet, jätevesi- ja sadevesiviemärit kaivoineen ja liittymien korkeusasemamerkintöineen, vesijohdon sijainti ja pintavesien poisjohtaminen sekä tonttiliittymä rumpuineen. (asemakaavan ulkopuolelle rakennettaessa noudatetaan em. ohjeita soveltuvin osin). jo olevat ja purettavat rakennukset sekä viereisten tonttien lähimmät rakennukset, pihamaan järjestelyt autojen pysäköintipaikkoineen, kulkutiet, lasten leikkipaikat, jätehuollon, öljysäiliön
    • Rakennuspiirustukset mittakaavassa 1:100 tai 1:50. Rakennuspiirustusten tulee olla pätevän suunnittelijan laatimat ja allekirjoittamat. Niiden tulee sisältää pohjapiirros kellarista ja kaikista kerroksista päämittoineen, kaikki julkisivut sekä leikkauksia tarvittava määrä. Hormipiirros esitetään esim. mittakaavassa 1:20, rakennuksen korkeusasema on osoitettava tai muutoin selvitettävä.

    Uudisrakennukselle tai siihen verrattavalle rakennukselle haettaessa rakennuslupaa on hakemukseen liitettävä pätevöityneen tekijän antama energiaselvitys ja energiatodistus joka on yleensä oltava yli 50 neliömetrin kokoisessa uudisrakennuksessa. Käyttötarkoituksen muutoksissa loma-asunnoista vakituiseksi asunnoksi tulee pääsääntöisesti myös olla edellä mainitut asiakirjat.

    Suunnitelmissa tulee olla laskelma kokonaisalasta, tilavuudesta, kerrosalasta, huoneistoalasta ja tarvittaessa autopaikoista, lisärakentamisen yhteydessä tulee olla tiedot myös käytetystä rakennusoikeudesta, rakennusoikeuslaskelma. (kerrosala)

    Piirustusten on oltava Suomen rakentamismääräyskokoelman Rakentamismääräykset – Ympäristöministeriö A2 mukaiset. Piirustuslehtikokona on käytettävä SFS-standardin perusyksikön A4 pystysuoria kokonaiskerrannaisia. Ei yksittäisinä- eikä allekkain tulostettuja A4:a

    • Lisäksi hakemukseen tulee liittää muita tarpeellisia selvityksiä, kuten valtakirjoja, kaupparekisteriotteita, poikkeuslupapäätöksiä jne.
    • Mikäli kiinteistöä ei voida liittää viemäriverkostoon, on hakemuksen liitteenä oltava suunnitelma talousjätevesien käsittelystä ja johtamisesta. Suunnitelman tulee olla talousjätevesiasetuksen 542/2003 mukainen ja pätevän suunnittelijan laatima. Suunnitelman tulee perustua riittäviin maastotutkimuksiin ja maaperä-, ympäristö-, kaivo- ja pohjavesitietoihin. Jätevesijärjestelmä tulee mitoittaa syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihteluiden mukaan, kuitenkin vähintään viidelle henkilölle (lisätietoja ympäristöpäällikkö).

    Liittymislausunto vesi- ja viemärilaitoksen verkostoon (kaava-alueella) haetaan Lopen kunnan vesi- ja viemärilaitokselta (lisätietoja antaa kunnan tekninen johtaja). Tämä kunnan allekirjoittama liittymislausunto on osa haettavaa rakennuslupaa.

    Lupa-asiakirjojen kokoaminen ja täyttäminen on suositeltavaa antaa asiantuntijan tehtäväksi (pääsuunnittelija tai vastaava työnjohtaja).

    Kaavat- ja kaavamääräykset www.loppi.fi / Kartta (karttatiimi)
    haku kiinteistötunnuksella.

    Katso verkkosivuilta myös kunnan rakennusjärjestys.

    Asuinrakennuksen kerrosalaan lasketaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan muun muassa:

    • Kaikkien varsinaisten kerrosten ala.
    • Asunnon ainoa pesutila ja kulku sinne vaikka pesutila sijaitsisi kellarikerroksessa tai ullakolla.
    • Koko maanpäällinen kellarikerros, jos samassa kerroksessa on yksikin asuinhuone.
    • Maanalaisista kellarikerroksista ne osat, jonne on sijoitettu asumiseen liittyviä tilojen kuten asuinhuoneet, työhuoneet, saunat, pesuhuoneet, kodinhoitotilat, vaatehuoneet ja näihin johtavat käytävät. Nämäkin alat lasketaan näiden tilojen ulkoseinien ulkopinnalta.
    • Loma-asunnossa sauna lasketaan mukaan kerrosalaan, vaikka se olisi kellarissa tai ullakolla.
    • Parvi, silloin kun se muodostaa huoneenomaista tilaa.
    • Kevyet piharakennukset, kuten leikkimökit, koirankoppi ja pihakatokset lasketaan kerrosalaan kunnan rakennusjärjestyksen määräysten mukaisesti.

    Useimmiten tietyn pinta-alan alittaessaan ne eivät ole kerrosalaa.

    Asuinrakennuksen kerrosalaan ei lasketa

    • Kellarissa olevaa varastoa, autotallia, teknistä tilaa tai vastaavaa lämpöeristämätöntä ullakkoa, jos samassa kerroksessa ei ole asuinhuoneita.
    • Ullakolla olevaa ilmastointihuonetta, tai muuta teknistä tilaa.
    • Vähäistä suurempia välipohjan aukkoja.
    • Pientalon porrasaukon pinta-alaa. Aukko vähennetään ylimmästä kerroksesta.

    Eri kuntien rakennustarkastusviranomaisten tulkinnat kerrosalan laskutavasta voivat poiketa toisistaan. Monissa kunnissa on annettu myös kuntakohtaisia lisämääräyksiä rakennusjärjestyksissä.