Rakentamisen luvat, vastuuhenkilöt ja lomakkeet

  • Rakennuslupa
    MRL 125 §

    Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa (ellei kyse ole rakennusjärjestyksessä määritellystä talousrakennuksesta, johon riittää toimenpideilmoitus).

    Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

    Rakennuslupa tarvitaan lisäksi korjaustyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

    Rakennuksen käyttötarkoituksen tai rakennuksen osan olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa, joka haetaan sähköisesti Lupapisteessä (www.lupapiste.fi) liitteineen.
    _           _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennuslaki  19. luki §131

    Rakennuslupahakemus

    Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä:

    1) selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa;
    2) rakennussuunnitelmaan sisältyvät pääpiirustukset, jotka rakennussuunnittelija varmentaa nimikirjoituksellaan.

    Rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään myös:

    1) ote alueen peruskartasta tai asemakaava-alueelle rakennettaessa ote asemakaavasta sekä kiinteistörekisterin ote ja tarvittaessa tonttikartta, jos ne eivät jo ole rakennusvalvontaviranomaisen käytettävissä;
    2) selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä;
    3) energiaselvitys;
    4) selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja korkeussuhteista;
    5) pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta;
    6) muu rakennuslupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys.

    Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pääpiirustusten ja selvitysten sisällöstä ja esitystavasta.
    _          _          _          _          _          _

  • Toimenpidelupa
    MRL 126 a §

    Toimenpidelupa tarvitaan sellaiseen rakennelmaan tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena sekä pystyttämiseen tai sijoittamiseen.

    Rakennusjärjestyksen 5 § määrittelee erilaisten toimenpiteiden lupamenettelyä Lopen kunnan alueella. Osaan sovelletaan ilmoitusmenettelyä.

    Toimenpidelupa tarvitaan mm:

    erilaisten rakennelmien , urheilu- tai kokoontumisalueen, muun kuin ulkoilulain tarkoittaman asuntovaunualueen, mastojen, piippujen , laitureiden, yms rakentamiseen,
    rakennuksen julkisivun muuttamiseen, asuinhuoneiston jakamiseen tai yhdistämiseen yms,
    kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai muuttamiseen,
    maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraamiseen tai lämmönkeruuputkiston asentamiseen.
    Toimenpidelupa haetaan säköisesti Lupapisteessä (www.lupapiste.fi) liitteineen.
    _          _          _          _          _          _

  • Poikkeaminen

    Ympäristö- ja rakennuslautakunta on delegoinut poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisut maankäyttöpäällikkö Pekka Säterille (keskushallinto).

    MRL 171-173 §

    Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.

    Poikkeamispäätökset kunnassa tekee keskushallinnon viranhaltija, kun kyseessä on:

    uuden rakennuksen rakentamisesta alueelle, jossa ei ole ranta-asemakaavaa tai oikeusvaikutteista ranta-osayleiskaavaa, jonka perusteella rakennusluvan voi myöntää,
    vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta,
    poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä,
    poikkeamisesta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta
    (rakennuskielto on voimassa alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai sen muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman).
    Poikkeamishakemus jätetään Lupapisteessä (www.lupapiste.fi) liitteineen.
    _          _          _          _          _          _

  • Suunnittelutarveratkaisu
    Ympäristö- ja rakennuslautakunta on delegoinut poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisut maankäyttöpäällikkö Pekka Säterille (keskushallinto).

    MRL 16 §, MRL 137 §

    Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

    Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

    Suunnittelutarveratkaisuissa huomioidaan normaalin rakennuslupamenettelyn lisäksi, että rakentaminen:

    ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
    ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä
    on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista
    ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia
    Suunnittelutarveratkaisut päätetään keskushallinnon viranhaltijan päätöksellä. Suunnittelutarvehakemus jätetään Lupapisteessä (www.lupapiste.fi) liitteineen.
    _          _          _          _          _          _

  • Toimenpideilmoitus
    MRL 129 §

    Maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n mukaisesti rakennusjärjestyksessä (4 § ja 5 §) on määritelty, että joihinkin vaikutuksiltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan soveltaa kirjallista ilmoitusmenettelyä, mm. kylpytynnyreille vaaditaan toimenpideilmoitus asemakaava- ja ranta-asemakaava-alueilla jäteveden johtamisen ja paloturvallisuuden vuoksi.

    Toimenpideilmoitus jätetään sähköisesti Lupapisteessä (www.lupapiste.fi) liitteineen.
    _          _          _          _          _          _

  • Jätä hakemus ajoissa.
    Jättämisajankohtaa suunniteltaessa, käsittelyajat riippuvat hakemuksen laajuudesta tai käsittelyä odottavien hakemusten määrästä.

    Hakemuksen käsittelyä edistää pätevän pääsuunnittelijan palkkaaminen jo suunnitteluvaiheessa. Riittävän yksityiskohtaisesti ja asianmukaisesti laadittu hakemus tehdään sähköisesti Lupapisteeseen.

    Pääsuunnittelija ja hankkeeseen ryhtyvät kirjautuvat Lupapisteeseen ja valtuuttaa, hankkeesta riippuen tarvittavan määrän uusia vastuuhenkilöitä kirjautumaan hankkeelle. Hankkeelle valtuutetut ihmiset näkevät koko hakemuksen. Kiinteistön omistajat ovat Hakijoina tai vuokrakiinteistöllä omistajan valtakirjalla, voivat vuokralaiset tehdä hakemuksen.

    Keskustelua on suotavaa käydä Lupapisteessä Viestien kautta, näin kaikki Osapuoleksi kirjautuneet tietävät missä vaiheessa hanke on ja missä vaiheessa etenee hakemukseksi (Jätä hakemus -painike).

    Lopen kunta keskittää lomat heinäkuulle ja tänä aikana rakennusvalvonnassa on ainoastaan päivystys.

    Täydennätte hakemusta pääsuunnittelijan kanssa, tarvittaessa pääsuunnittelija on yhteydessä rakennusvalvontaan.
    Rakentamisluvan hakemiseen tarvittavat liitteet tulee olla PDF/A arkistomuodossa mittakaavassa, ei valokuvia eikä dwg-tiedostoja.

    Rakennus- tai toimenpidelupaa sekä poikkeamista ja suunnittelutarveratkaisua myös toimenpideilmoituksia haetaan sähköisesti Lupapiste palvelun kautta  liitteineen.

    Tarvittavat asiakirjat tulee liittää oikeassa mittakaavassa ja tulostusalue määriteltynä (ei ylimääräistä valkoista paperia pääpiirustuksien kuviin), sähköiseen muotoon (Pdf/Pdf-A)

    • 1 kpl Selvitys siitä, että luvan hakija hallitsee tonttia tai rakennuspaikkaa (lainhuutotodistus, jäljennös kauppakirjasta tai vuokrasopimuksesta). Mikäli kyseessä määräala, tulee luvan liitteeksi toimittaa lainhuutotodistus, josta ilmenee määräalatunnus.
    • Asemakaavaote kaava-alueelle rakennettaessa tai ympäristökartta haja-asutusalueelle rakennettaessa. Rakennuspaikka merkitään selvästi Lupapisteen karttaan, siirtämällä merkki oikeaan kohtaan.
    • Naapurien kuulemislomakkeet ohjeineen verkkosivuilta. Tarvittaessa kunta voi kuulla naapurit, jolloin toimitusaika on usein pitempi ja palvelu on maksullinen. Kuulemisen voi tehdä myös Lupapisteessä sähköpostitse.
    • Asemapiirustus kaikkiin hakemuksiin, tontista tai rakennuspaikasta mittakaavassa 1:500 tai 1:200, fontti tulee olla selkeä, musta valkoisella pohjalla. Pyritään välttämään ylimääräisten pensaiden ym. piirtämistä mittojen ja viivojen päälle. Asemapiirustuksesta tulee selvitä rakennuspaikkaa koskevat kaavamerkinnät riittävässä laajuudessa, näkyä rakennettavaksi aiotut rakennukset päämittoineen, rakennuksen etäisyydet tontin rajoista, rakennuksen nurkkapisteiden korkeusasemat (olemassa oleva korkeus sekä tuleva korkeus), tonttirajaa olevat kadun pinnan korkeudet, jätevesi- ja sadevesiviemärit kaivoineen ja liittymien korkeusasemamerkintöineen, vesijohdon sijainti ja pintavesien poisjohtaminen sekä tonttiliittymä rumpuineen. (asemakaavan ulkopuolelle rakennettaessa noudatetaan em. ohjeita soveltuvin osin).
      Jo olevat ja purettavat rakennukset sekä viereisten tonttien lähimmät rakennukset, pihamaan järjestelyt autojen pysäköintipaikkoineen, kulkutiet, lasten leikkipaikat, jätehuollon, öljysäiliön.
    • Rakennuspiirustukset mittakaavassa 1:100 tai 1:50. Rakennuspiirustusten tulee olla pätevän suunnittelijan laatimat ja allekirjoittamat. Niiden tulee sisältää pohjapiirros kellarista ja kaikista kerroksista päämittoineen, kaikki julkisivut sekä leikkauksia tarvittava määrä. Hormipiirros esitetään esim. mittakaavassa 1:20, rakennuksen korkeusasema on osoitettava tai muutoin selvitettävä.

    Uudisrakennukselle tai siihen verrattavalle rakennukselle haettaessa rakennuslupaa on hakemukseen liitettävä pätevöityneen tekijän antama energiaselvitys ja energiatodistus joka on yleensä oltava yli 50 neliömetrin kokoisessa uudisrakennuksessa. Käyttötarkoituksen muutoksissa loma-asunnoista vakituiseksi asunnoksi tulee pääsääntöisesti myös olla edellä mainitut asiakirjat.

    Suunnitelmissa tulee olla laskelma kokonaisalasta, tilavuudesta, kerrosalasta, huoneistoalasta ja tarvittaessa autopaikoista, lisärakentamisen yhteydessä tulee olla tiedot myös käytetystä rakennusoikeudesta, rakennusoikeuslaskelma (kerrosala), pääsuunnittelijalta.

    Piirustusten on oltava Suomen rakentamismääräyskokoelman Rakentamismääräykset – Ympäristöministeriö A2 mukaiset. Piirustuslehtikokona on käytettävä SFS-standardin perusyksikön A4 pystysuoria kokonaiskerrannaisia. Ei yksittäisinä- eikä allekkain tulostettuja A4:a.

    • Muut selvitykset:
      Lisäksi hakemukseen tulee liittää muita tarpeellisia selvityksiä, kuten valtakirjoja, kaupparekisteriotteita, poikkeuslupapäätöksiä jne.
    • Vesi- ja viemäriverkosto:
      Mikäli kiinteistöä ei voida liittää viemäriverkostoon, on hakemuksen liitteenä oltava suunnitelma talousjätevesien käsittelystä ja johtamisesta. Suunnitelman tulee olla talousjätevesiasetuksen 542/2003 mukainen ja pätevän suunnittelijan laatima. Suunnitelman tulee perustua riittäviin maastotutkimuksiin ja maaperä-, ympäristö-, kaivo- ja pohjavesitietoihin. Jätevesijärjestelmä tulee mitoittaa syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihteluiden mukaan, kuitenkin vähintään (5) viidelle henkilölle (lisätietoja ympäristöpäällikkö).

    Liittymislausunto vesi- ja viemärilaitoksen verkostoon (kaava-alueella) haetaan Lopen kunnan vesi- ja viemärilaitokselta (lisätietoja antaa kunnan tekninen johtaja). Tämä kunnan allekirjoittama liittymislausunto on osa haettavaa rakennuslupaa.

    Lupa-asiakirjojen kokoaminen ja täyttäminen on suositeltavaa antaa asiantuntijan tehtäväksi, pääsuunnittelija tai vastaava työnjohtaja.

    Kaavat- ja kaavamääräykset www.loppi.fi / Karttapalvelu
    Haku kiinteistötunnuksella.

    Katso verkkosivuilta myös kunnan rakennusjärjestys.

    Asuinrakennuksen kerrosalaan lasketaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan muun muassa:

    • Kaikkien varsinaisten kerrosten ala.
    • Asunnon ainoa pesutila ja kulku sinne vaikka pesutila sijaitsisi kellarikerroksessa tai ullakolla.
    • Koko maanpäällinen kellarikerros, jos samassa kerroksessa on yksikin asuinhuone.
    • Maanalaisista kellarikerroksista ne osat, jonne on sijoitettu asumiseen liittyviä tilojen kuten asuinhuoneet, työhuoneet, saunat, pesuhuoneet, kodinhoitotilat, vaatehuoneet ja näihin johtavat käytävät. Nämäkin alat lasketaan näiden tilojen ulkoseinien ulkopinnalta.
    • Loma-asunnossa sauna lasketaan mukaan kerrosalaan, vaikka se olisi kellarissa tai ullakolla.
    • Parvi, silloin kun se muodostaa huoneenomaista tilaa.
    • Kevyet piharakennukset, kuten leikkimökit, koirankoppi ja pihakatokset lasketaan kerrosalaan kunnan rakennusjärjestyksen määräysten mukaisesti.

    Useimmiten tietyn pinta-alan alittaessaan ne eivät ole kerrosalaa.

    Asuinrakennuksen kerrosalaan ei lasketa

    • Kellarissa olevaa varastoa, autotallia, teknistä tilaa tai vastaavaa lämpöeristämätöntä ullakkoa, jos samassa kerroksessa ei ole asuinhuoneita.
    • Ullakolla olevaa ilmastointihuonetta, tai muuta teknistä tilaa.
    • Vähäistä suurempia välipohjan aukkoja.
    • Pientalon porrasaukon pinta-alaa. Aukko vähennetään ylimmästä kerroksesta.

    Eri kuntien rakennustarkastusviranomaisten tulkinnat kerrosalan laskutavasta voivat poiketa toisistaan. Monissa kunnissa on annettu myös kuntakohtaisia lisämääräyksiä rakennusjärjestyksissä.
    _          _          _          _          _          _

  • Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. luku §119

    Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus

    Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen.

    Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.
    _          _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. luku §120 a

    Pääsuunnittelija / arkkitehti

    Rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät.

    Pääsuunnittelijan on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon huolehtimisvelvollisuutensa kannalta merkityksellisistä suunnittelua koskevista seikoista.

    Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pääsuunnittelijan tehtävistä.
    _          _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennusasetus 10. luku §48

    Pääsuunnittelijan tehtävät

    Pääsuunnittelijan on huolehdittava yhteistyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla:
    1) hankkeen aikataulusta ja suunnitteluajan riittävyydestä;
    2) suunnittelun lähtötietojen kattavuudesta ja ajantasaisuudesta sekä lähtötietojen toimittamisesta muille suunnittelijoille;
    3) suunnitelmien riittävyydestä;
    4) lupa-asiakirjojen ja erityissuunnitelmien ja selvitysten laatimisesta ja toimittamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle;
    5) lupapäätöksen jälkeen suunnitelmiin tehtävien muutosten suunnittelun yhteensovittamisesta ja muutosten edellyttämän hyväksynnän tai luvan hakemisesta;
    6) suunnittelijoiden vastuunjaosta ja yhteistyöstä sekä suunnittelun yhteensovittamisen menettelyistä.

    Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, pääsuunnittelijan tehtävänä on yhteistyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa korjaus- ja muutostyön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla selvittää ennen suunnittelun aloittamista rakennuksen rakennushistoria, rakennuksen ominaispiirteet ja kunto, aiemmin tehdyt korjaukset ja muutokset ja rakennustyön aikana rakenteita avattaessa tai purettaessa ilmi tulevien seikkojen vaikutukset suunnitteluun.
    _          _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. luku §120 b

    Rakennussuunnittelija

    Rakentamisen suunnittelussa on oltava rakennussuunnitelmasta vastaava rakennussuunnittelija. Rakennussuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että rakennussuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi hänen on tehtävä rakennussuunnitelmaan rakennustyönaikaiset muutokset sekä laadittava 117 i §:n mukainen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje rakennussuunnitelman sisällön osalta.
    _          _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. luku §120 c

    Erityissuunnittelija

    Tarvittavan erityissuunnitelman laatii erityissuunnittelija. Erityissuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että erityissuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi hänen on tehtävä erityissuunnitelmaan rakennustyönaikaiset muutokset sekä laadittava 117 i §:n mukainen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje oman erityisalansa osalta.

    Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä heistä yksi tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Vastaavan erityissuunnittelijan on huolehdittava, että erillistehtävinä laaditut suunnitelman osat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden.
    _          _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 17.luku §122

    Vastaava työnjohtaja

    Rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja. Toimenpidelupaa edellyttävässä työssä on oltava vastaava työnjohtaja vain silloin, kun se on kohteen käytön aikaiseen turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvien syiden taikka maiseman ja ympäristönäkökohtien vuoksi välttämätöntä.

    Vastaavan työnjohtajan on vastattava rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehdittava, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti.

    Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava, että rakennustyön aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle ja että rakennustyön tarkastusasiakirja pidetään rakennustyömaalla ajan tasalla.

    Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävistä ja ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä.
    _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennusasetus 12. luku §73

    Vastaavan työnjohtajan tehtävät

    Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla, että;

    1) viranomaiskatselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja tarkastukset ja toimenpiteet tehdään asianmukaisissa työvaiheissa;
    2) rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt pääpiirustukset, tarvittavat erityissuunnitelmat, rakennustyön tarkastusasiakirja ja muut asiakirjat;
    3) tarvittavat selvitykset rakennushankkeen riskillisistä vaiheista ja haitallisista vaikutuksista ovat tehdyt;
    4) ennen rakennustyön aloittamista ja sen aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin rakennustyön riskien ja haittojen välttämiseksi;
    5) rakennustyön aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta;
    6) rakennustyössä on rakennustyön vaativuuden edellyttämä eritysalan työnjohtaja, joka hoitaa hänelle säädetyt tehtävänsä.

    Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vastaavan työnjohtajan on korjaus- ja muutostyön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla rakennustyön aikana huolehdittava rakenteita avattaessa ja purettaessa ilmi tulleiden seikkojen huomioon ottamisesta rakennustyössä.

    Mitä 1 momentin 1–5 kohdassa ja 2 momentissa säädetään vastaavasta työnjohtajasta, sovelletaan myös erityisalan työnjohtajaan.
    _          _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. luku §122 a

    Erityisalojen työnjohtajat

    Rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on vastaavan työnjohtajan lisäksi oltava kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta sekä ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaavat työnjohtajat, jos se on laitteistojen rakentamisen vaativuuden vuoksi tarpeellista.

    Jos rakennuslupaa edellyttävä rakennustyö tai osa siitä on vaativa, rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä, että rakennustyössä on oltava myös muiden erityisalojen työnjohtajia.

    Erityisalan työnjohtajan on huolehdittava, että kyseisen erityisalan rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti.

    Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä erityisalojen työnjohtajien työnjohtotehtävistä.
    _          _          _          _          _          _

  • Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. luku §120 d

    Suunnittelutehtävien vaativuusluokat

    Suunnittelutehtävät kuuluvat vaativuusluokkiin, joita ovat vaativa suunnittelutehtävä, tavanomainen suunnittelutehtävä ja vähäinen suunnittelutehtävä.

    Vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella.

    Sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa säädetään, voi suunnittelutehtävän vaativuusluokka olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin 2 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen.

    Samassa rakennushankkeessa voi olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia suunnittelutehtäviä.

    Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä.
    _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. luku §120 e

    Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset

    Suunnittelijoiden on oltava luonnollisia henkilöitä.

    Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on:

    1) vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä;

    2) tavanomaisessa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen, sekä vähintään kolmen vuoden kokemus avustamisesta vähintään tavanomaisissa suunnittelutehtävissä;

    3) vähäisessä suunnittelutehtävässä rakennuskohteen ja suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen.

    Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä on kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä.

    Pääsuunnittelijan on täytettävä rakennus- tai erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset vähintään samalta tasolta kuin kyseisen rakennushankkeen vaativimmassa suunnittelutehtävässä. Hänellä on lisäksi oltava asiantuntemus ja ammattitaito johtaa suunnitelmien yhteensovittamista.

    Pääosa 2 ja 3 momentissa edellytetystä kokemuksesta on oltava kyseisen suunnittelualan suunnittelutehtävistä. Korjaus- tai muutostyön suunnittelijalla tulee olla kokemusta korjausten tai muutostöiden suunnittelutehtävistä.
    _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. luku §122 b

    Rakennustyön johtotehtävien vaativuusluokat

    Rakennustyön johtotehtävät jaetaan vaativuusluokkiin rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennussuojelun, rakennuksen koon, rakennusfysikaalisten ja terveydellisten ominaisuuksien, kuormitusten ja palokuormien, suunnittelumenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden, ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten sekä rakentamisolosuhteiden ja työnsuorituksessa käytettävien menetelmien perusteella.

    Vaativuusluokat ovat vaativa työnjohtotehtävä, tavanomainen työnjohtotehtävä sekä vähäinen työnjohtotehtävä.

    Sen lisäksi, mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, työnjohtotehtävän vaativuusluokka voi olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin 1 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen.

    Samassa rakennushankkeessa voi olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia työnjohtotehtäviä.

    Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työnjohtotehtävän vaativuusluokan määräytymisestä.
    _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. luku §122 c

    Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset

    Vastaavan työnjohtajan ja eritysalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on:

    1) vaativassa työnjohtotehtävässä kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto; lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen olla riittävä kokemus ja perehtyneisyys kyseisen alan työnjohtotehtävissä;

    2) tavanomaisessa työnjohtotehtävässä kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto taikka muuten osoitetut vastaavat tiedot; lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen olla riittävä kokemus rakennusalalla;

    3) vähäisessä työnjohtotehtävässä voi toimia henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset.

    Poikkeuksellisen vaativassa työnjohtotehtävässä työnjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai aiempi sitä vastaava tutkinto sekä lisäksi riittävä kokemus ja hyvä perehtyneisyys kyseisen alan vaativista työnjohtotehtävistä.
    _          _          _          _          _          _

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 17. luku §122 f

    Työnjohtajan tehtävän alkaminen ja päättyminen

    Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi sen jälkeen, kun hänet on hyväksytty tai ilmoitus työnjohtajana toimimisesta on jätetty (rakennusvalvonnassa, viranhalija hyväksynyt), ja päättyvät loppukatselmukseen (rakennusvalvonnasta viranomaisen käytyä hankkeella ja tehtyä kirjallisen loppukatselmuspötyäkirjan Lupapisteeseen). Työnjohtaja voi vapautua tehtävästä ennen loppukatselmusta vain pyytämällä kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta vapautusta tai siten, että rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy toisen henkilön työnjohtajan tilalle.
    _          _          _          _          _          _